Ihmisellä on tapana vastustaa kaikkea uutta ja tuntematonta, mutta Liikenneturvan robottiautotutkimuksen tulokset yllättävät silti. Suomalaiset suhtautuvat epäilevästi robottiautoihin, jotka tulevina vuosina tulevat vähentämään liikennekuolemia merkittävästi.
Liikenneturvan toukokuussa kerätyssä kyselyssä selvitettiin suomalaisten käsityksiä liikenteestä, turvatekniikasta ja robottiautoista. Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta kokee hyvänä sen, että auton tekniikka huolehtisi automaattisesti nopeusrajoitusten noudattamisesta. 77 prosenttia taas toivoisi auton huolehtivan sopivan turvavälin pitämisestä edellä ajavaan.
Robottiautoihin suomalaiset sen sijaan suhtautuvat hyvin varauksellisesti. Noin joka toinen vastaaja kertoi pelkäävänsä, että robottiautot eivät riittävän hyvin osaa huolehtia kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta. Noin neljä kymmenestä arveli robottiautojen vaarantavan liikenneturvallisuutta ja vain kolmannes uskoi yhteispelin robottiautojen ja perinteisen liikenteen välillä sujuvan ongelmitta.
Myöskään lapsia ei uskallettaisi laskea robotin huomaan. Vain noin joka seitsemäs suomalainen päästäisi tällä hetkellä itselleen läheisen alakouluikäisen lapsen yksin robottiauton kyytiin. Harva olisi valmis sallimaan oman asuinalueensa toimimisen robottiautojen testausalueena. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä oli sitä mieltä, että robottiautot tulisi liikenteessä merkitä niin, että ne on helppo huomata muun liikenteen seasta.
Tulokset osoittavat, etteivät suomalaiset tunne robottiautojen edellyttämää tekniikkaa eivätkä toisaalta niitä testausvaatimuksia, jotka autoelektroniikkaan kohdistuvat. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanenkin pääsee tekemään johtopäätöksen, että kuljettaja tulee vielä pitkään olemaan ajoneuvon älykkäin ominaisuus.
Totuus lienee juuri päinvastainen. Kuljettaja on aina ajoneuvon ja ajamisen heikoin lenkki. Robottiautojen kannalta ongelmallista on erityisesti se, että ihmiskuljettaja ei noudata liikennesääntöjä, ja tekee lisäksi hitaasti epärationaalisia ratkaisuja.
ADAS-järjestelmiä ja robottiautojen tekniikkaa kehittävät haluavat siksi hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista, jotta järjestelmät oppivat liikkumaan teillä yhdessä ihmisten kanssa. Käytännössä järjestelmistä pitää tehdä niin älykkäitä, että ne osaavat reagoida tyhmempien ihmisten toimintaan. Se vienee vielä useita vuosia.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
