Venäläistutkijat ovat kehittäneet magnetosähköisen RAM-muistin, jonka energiankulutus on jopa 10 tuhatta kertaa nykyisiä RAM-muisteja pienempi. Tutkijat antoivat muistilleen nimen MELRAM.
Moskovan fysiikan ja teknologian MIST-tutkimuskeskuksen tutkija Sergei Nikitov sanoo, että RAM-muistin ja sen käytetyimmän version eli DRAMin ongelma on aina ollut huono energiatehokkuus. MELRAMin periaate esiteltiin Applied Physics Letters -aikakauslehdessä.
MELRAM-muistin solu koostuu kahdesta komponentista. Toinen on pietsosähköinen elementti, joka tuottaa jännitteen mekaanisessa rasituksessa. Toinen komponentti on suuren magnetoelastisuuden omaava kerrosrakenne.
Tämä rakenne on anisotrooppinen eli se voidaan magnetoida kahdessa suunnassa. Nämä kaksi suuntaa vastaavat binäärilogiikan ykköstä ja nollaa. MELRAM-solu kykenee säilyttämään tämän loogisen tilansa, vaikka rakenteeseen ei kohdisteta jännitettä.
Nikitovin kohdalla tutkimusryhmä rakensi halkaisijaltaan millimetrin kokoisen laitteen, joka toimi. Tutkijoiden mukaan toteutettu rakenne voisi olla nanokokoisen muistisolun perusta aivan tavanomaisten RAM-solujen tapaan.
Koko innovaation keskiössä on uudenlainen datanlukumekanismi, joka korvaa magnettisissa muisteissa aiemmin käytetyn anturin käytön. Kehitetty ratkaisu on merkittävästi aiempaa yksinkertaisempi. Kun soluun kohdistetaan jännite, pietsosähköisen kerroksen rakenne muuttuu. Tämän rasituksen tuloksena magneettisuus muuttuu eli voidaan tallentaa bitti. Muistisolun tilaa voidaan tarkastella jännitteen perusteella.
MELRAM-solua voidaan skaalata pienempään ilman, että sen tehokkuus kärsii millä tavoin. Tämän ansiosta tekniikka mahdollistaa erittäin vähävirtaiset muistiratkaisut tietotekniikkaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
