Ensimmäistä kertaa tutkijat ovat rakentaneet jatkuvatoimisen nanolaserin, joka toimii huoneenlämmössä. Uuden rakenteen on kehittänyt Arizonan valtionyliopiston ja kiinalaisen Tsinghuan yliopiston tutkijoiden ryhmä. Sitä voitaisiin käyttää informaation lähettämiseen yksittäisen tietokoneen sirun eri pisteiden välillä. Tällaiset laserit voivat olla hyödyllisiä, kompaktissa ja integroidussa muodossa myös anturisovelluksille.
Tutkijat yhdistivät yksikerroksisen TMD-materiaalin (molybdeeniditelluridi, MoTe2) piistä tehtyyn nanopalkkionteloon, jolloin saavutettiin tavoiteltu käyttölämpötila. Yksikerroksisia nanolasereita on kehitetty aiemminkin, mutta ne kaikki oli jäähdytettävä alhaisiin lämpötiloihin käyttämällä esimerkiksi nestemäistä typpeä tai nestemäistä heliumia.
Laserin sisällä kaksi tärkeintä osaa ovat vahvistusväline, joka sekä tuottaa että vahvistaa fotoneja. Lisäksi laserissa on ontelo, joka kaappaa kerätyt fotonit.
Molybdeenitelluridin eksitoniviritykset emittoivat aaltomuotoja, jotka ovat läpinäkyviä piille, minkä ansiosta pitä voidaan käyttää aaltoputkena tai ontelomateriaalina. Lisäksi tällaisessa yksikerrosmateriaalissa eksitonit ovat 100 kertaa vahvempia kuin tavanomaisissa puolijohteissa, mikä mahdollistaa tehokkaan valoemission huoneen lämmössä.
- Piistä valmistettava laser on ollut tutkijoiden unelma vuosikymmenien ajan. Tämä tekniikka antaa lopulta ihmisille mahdollisuuden laittaa sekä elektroniikka että fotoniikka samaan piialustaan, mikä yksinkertaistaa valmistusta merkittävästi, toteaa tutkimusta vetänyt Cun-Zheng Ning.
Nyt vielä nanolaser toimii laserpumppauksella, mutta jatkossa työryhmä kehittelee laserilleen sähköistä syötettä. Tällöin järjestelmä taipuisi paremmin sille aiottuun käyttötarkoitukseen tietokonesiruissa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 1.9.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
