Baselin yliopiston fyysikot ovat kehittäneet muistia, joka voi tallentaa fotoneja. Nämä kvanttihiukkaset kulkevat valon nopeudella ja sopivat siten erittäin suuren nopeuden tiedonsiirtoon. Tutkijat pystyivät tallentamaan fotonit atomihöyryyn ja lukemaan ne myöhemmin muuttamatta niiden kvanttimekaanisia ominaisuuksia liikaa. Tämä muistitekniikka on yksinkertainen ja nopea.
Useiden vuosien ajan tutkijat ympäri maailmaa ovat työskennelleet yksittäisillä fotoneilla toimivien verkkojen tuottamiseksi. Yhden bitin koodaaminen fotoniin on erittäin tehokasta ja se mahdollistaa radikaalisti uuden informaation prosessoinnin, joka perustuu kvanttifysiikan lakeihin.
Kvanttibitit ovat kvantti-informaation käsittelyn perusta ja kyky tallentaa ja hakea yksittäisiä fotoneja kvanttimuistista on keskeinen tekijä näille teknologioille.
Fysiikan ryhmä, jota johtivat professorit Philipp Treutlein ja Richard Warburton Baselin yliopistosta, on kehittänyt erityisen yksinkertaisen ja nopean kvanttimuistin, joka varastoi fotoneja rubidiumatomien kaasussa. Tallennus- ja hakuoperaatioita ohjaa laser. Käytetty tekniikka ei vaadi jäähdytyslaitteita tai monimutkaisia tyhjiölaitteita, ja se voidaan toteuttaa erittäin kompaktissa rakenteessa. Tutkijat pystyivät myös verifioimaan, että muistilla on erittäin alhainen kohinataso ja on sopiva yksittäisille fotoneille.
- Helppo asennus, suuri kaistanleveys ja alhaisen kohinatason yhdistelmä ovat erittäin lupaavia tulevaisuuden sovelluksille kvanttiverkoissa, kertoo tutkija Janik Wolters.
Tulevaisuudessa kvanttiverkot voivat johtaa todella turvalliseen viestintään, erilaisten kvanttitietokoneiden verkottumiseen sekä monimutkaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten järjestelmien simulointiin.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 13.9.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
