Baselin yliopiston fyysikot ovat kehittäneet muistia, joka voi tallentaa fotoneja. Nämä kvanttihiukkaset kulkevat valon nopeudella ja sopivat siten erittäin suuren nopeuden tiedonsiirtoon. Tutkijat pystyivät tallentamaan fotonit atomihöyryyn ja lukemaan ne myöhemmin muuttamatta niiden kvanttimekaanisia ominaisuuksia liikaa. Tämä muistitekniikka on yksinkertainen ja nopea.
Useiden vuosien ajan tutkijat ympäri maailmaa ovat työskennelleet yksittäisillä fotoneilla toimivien verkkojen tuottamiseksi. Yhden bitin koodaaminen fotoniin on erittäin tehokasta ja se mahdollistaa radikaalisti uuden informaation prosessoinnin, joka perustuu kvanttifysiikan lakeihin.
Kvanttibitit ovat kvantti-informaation käsittelyn perusta ja kyky tallentaa ja hakea yksittäisiä fotoneja kvanttimuistista on keskeinen tekijä näille teknologioille.
Fysiikan ryhmä, jota johtivat professorit Philipp Treutlein ja Richard Warburton Baselin yliopistosta, on kehittänyt erityisen yksinkertaisen ja nopean kvanttimuistin, joka varastoi fotoneja rubidiumatomien kaasussa. Tallennus- ja hakuoperaatioita ohjaa laser. Käytetty tekniikka ei vaadi jäähdytyslaitteita tai monimutkaisia tyhjiölaitteita, ja se voidaan toteuttaa erittäin kompaktissa rakenteessa. Tutkijat pystyivät myös verifioimaan, että muistilla on erittäin alhainen kohinataso ja on sopiva yksittäisille fotoneille.
- Helppo asennus, suuri kaistanleveys ja alhaisen kohinatason yhdistelmä ovat erittäin lupaavia tulevaisuuden sovelluksille kvanttiverkoissa, kertoo tutkija Janik Wolters.
Tulevaisuudessa kvanttiverkot voivat johtaa todella turvalliseen viestintään, erilaisten kvanttitietokoneiden verkottumiseen sekä monimutkaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten järjestelmien simulointiin.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 13.9.2017
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
