Tshekissä vuonna 2007 perustettu Flowmon tuo nyt tekoälyyn perustuvan verkonvalvontaratkaisunsa Suomen markkinoille. Se täydentää yritysten palomuureihin ja virustorjuntaan nojaavaa suojausta.
Ensimmäisen tietokoneviruksen keksimisestä on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Haittaohjelmien kirjoittaminen on kasvavaa suurliiketoimintaa, joka uhkaa yrityksiä ympäri maailmaa. Huomisen kyberuhkiin varautuminen vaatiikin uudenlaisia ratkaisuja.
- WannaCryn ja Petyan kaltaiset kiristyshaittaohjelmat yleistyvät nopeasti, eikä palomuureihin ja virustorjuntaan perustuva perinteinen suojaus enää riitä. Flowmonin verkkokäyttäytymisanalyysi havaitsee nämä uhat ja muun tavallisesta poikkeavan verkkoliikenteen ja reagoi niihin. Tekoäly oppii tuntemaan verkon ja reagoi verkkoliikenteen poikkeavuuksiin, kertoo Flowmon Networksin Pohjoismaiden maajohtaja Tomas Sarocky.
Flowmon havaitsee esimerkiksi sen, jos joku käyttää verkossa haittasovellusta, jos verkko on osa DDoS-bottiverkkoa tai jos johonkin koneeseen on tullut virus, joka esimerkiksi varastaa tietoa tai haittaa tuotantoa. Tekniikka perustuu siihen, että ei-toivottu toiminta on aina tavallisuudesta poikkeavaa. Taustalla on vuosien tutkimus, edistykselliset tekoälyalgoritmit ja koneoppiminen.
Maailman talousfoorumi julkaisi vuonna 2016 globaalin riskiraporttinsa, jossa se kuvaa kyberhyökkäyksiä yhdeksi aikamme suurimmista yhteiskunnallisista haasteista vesipulan ja joukkosiirtolaisuuden ohella. Kyberhyökkäykset ovat raportin mukaan suurempi uhka modernille yhteiskunnalle kuin terrorismi. Tietotekniikka on yksi yhteiskunnan peruspilareista, joten suojausratkaisut ovat tärkeämpiä kuin koskaan aikaisemmin.
Palomuuriin ja virustorjuntaan pohjautuva perinteinen ratkaisumalli ei kuitenkaan riitä, kun yrityksillä on edessään moderni ja huomattavasti aiempaa vaativampi uhkakuva, joka vaatii muitakin kuin virustunnisteisiin perustuvia työkaluja. Flowmonin verkonvalvonta toimii tekoälyn avulla yhdessä nykyisten ratkaisujen kanssa tarjoten tarvittavan lisäsuojan.
Flowmon Networks on vain 10 vuotta vanha tietoturvayritys, jonka uraauurtavaan tekoälytutkimukseen perustuvia verkonvalvonta ja -suojaustyökaluja käytetään jo yli 700 yrityksessä ja laitoksessa ympäri maailmaa. - Flowmon Networks perustettiin vuonna 2007, kun joukko tšekkiläisten yliopistojen tutkijoita lyöttäytyi yhteen. Heidän tavoitteenaan oli rakentaa seuraavan sukupolven työkalu, joka selkeyttäisi verkonhallintaa ja auttaisi käsittelemään kyberuhkia, joihin perinteiset tietoturvaratkaisut eivät pure, Tomas Sarocky kertoo.
- Flowmon ei ainoastaan havaitse hyökkäyksiä, vaan se tehostaa niihin vastaamista tarjoamalla uhasta seikkaperäistä tietoa. Tämä nopeuttaa verkon palauttamista ja mahdollistaa entistä paremman ennaltaehkäisyn. Työkalulla on keskeinen rooli organisaation koko turvallisuuden vahvistamisessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
