Bluetooth-standardiin on viimeisen puolen vuoden aikana tehty kaksi merkittävää lisäystä. Ensinnäkin standardin 5-versio lisäsi linkin datanopeutta ja kantamaa ja toiseksi mesh-rakenne laajentaa tekniikan käyttötapoja. Sveitsiläisen u-bloxin uusin moduuli tukee kumpaakin uutta tekniikkaa.
NINA-B3 on u-bloxin ensimmäinen uusia määrityksiä tukeva tuote. Yhtiön lyhyen kantaman radiotuotteiden markkinoinnista vastaavan Pelle Svenssonin mukaan NINA-B3-moduulit ovat laitevalmistajille helppo keino ottaa 5. sukupolven Bluetoothista kaikki hyöty irti.
5-polven raakadatanopeus on kaksi megabittiä sekunnissa. Kun otetaan esimerkiksi protokollaan vaatima liikenne pois, nettodataa siirtyy noin 1,4 megabittiä sekunnissa. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin standardin 4.2-version noin 700 megabittiä.
Sovelluksissa ei sinänsä tarvita välttämättä nopeampaa datansiirtoa. Koska datan lähetykseen kuluu puolta vähemmän aikaa, sovelluksen tehonkulutusbudjetti on parempi. – Linkki on aktiivinen vähemmän aikaa, joten tehoa kuluuu vähemmän, Svensson varmistaa.
5-versio tuo mukanaan myös uusia modulointitekniikoita ja suuremman lähetystehon. Näiden avulla kantama kasvaa jopa nelinkertaiseksi. Aiemmassa NINA-B1-moduulissa linkin kantama oli Svenssonin mukaan noin 300 metriä, joten B3:ssa sen pitäisi kasvaa reiluun kilometriin.
Missä sovelluksissa sitten tarvitaan kilometrin Bluetooth-kantamaa? Svenssonin mukaan esimerkiksi joidenkin liikkuvien laitteiden kartoitus suuressa varastossa tai satamassa onnistuu nyt Bluetoothilla. – Kun linkistä tulee voimakkaampi, onnistuu esimerkiksi nosturin etäohjaus varmemmin, Svensson sanoo.
u-blox ei itse ole vielä testannut NINA-B3-moduuliaan kentällä, joten aivan tarkkaa kantamaa Svensson ei uskalla sanoa. Yli kilometriin siinä kuitenkin päästään.
Moduulista on tarjolla neljä eri versiota. Sen saa joko integroidulla antennilla (kuvassa) tai antenninastalla, johon standardin antennin voi liittää. Lisäksi molemmat versiot saa joko u-bloxin omalla liitäntäohjelmistolla tai ilman. Viimeksimainittu sopii laitevalmistajille, jotka haluavat kehittää oman sovelluskoodinsa. Tuolloin tarvitaan Nordic Semiconductorin radiopiiri, jolla sovellusta ajetaan.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
