Muistipiirejä on yhä hankalampi kehittää nykyistä tiheämmiksi. Massachusetts Institute of Technologyssä on kuitenkin kehitetty tekniikka, joka lupaa sekä nykyistä merkittävästi tiheämpiä magneettisia muisteja, että erittäin nopeaa datanlukua.
Tekniikka perustuu skyrmioneihin eli nanokokoisiin magneettisiin partikkeleihin. Ne ovat hyvin vakaita ja käytännössä immuuneja ulkoisille häiriöille, joten data voitaisiin tallentaa hyvin pienelle magneettiselle alalle. Tutkijoiden mukaan bitti voitaisiin tallentaa muutaman atomin paksuiselle alueella, joten skyrmioni mahdollistaisi erittäin tiheän tallennuksen.
Lisäksi skyrmionimuisti on vakaava erittäin pitkäikäinen, joten data pysyisi tallessa pitkiä aikoja. Dataa voidaan myös enkoodata hyvin nopeasti. MIT:n mukaan se voisi korvata jopa RAM-pohjaiset muistit.
Skyrmioni olemassaolo dokumentoitiin MIT:ssä vasta vuonna 2016. Partikkelien sijoittuminen pinnoilla oli kuitenkin täysin satunnaista. Sellaista ainesosaa on vaikea hyödyntää mihinkään järkevään.
Professori Geoffrey Beachin johdolla tutkijat ovat kuitenkin kehittäneet menetelmän, jolla skyrmioneja voidaan tuottaa haluttuun kohtaan. Mikäli magneettiseen materiaaliin tuotetaan tietynlainen vika, skyrmionit muodostuvat tiettyyn kohtaan pinnalla. Tällöin niihin voidaan enkoodata dataa ja myös lukea sitä.
Skyrmionimuistin tiellä on kuitenkin isoja teknisiä esteitä. Esimerkiksi datanlukuun pitää kehittää jokin järkevä menetelmä. Tällä hetkellä se onnistuu röntgenmagnetoskoopilla, mutta tämä on liian kallista mihinkään kaupalliseen käyttöön. Tutkijat yrittävät nyt kehittää parempaa menetelmää datanlukuun.
Yksi keino voisi olla metallikalvon lisääminen magneettisen kalvon kylkeen. Näin voisi olla mahdollista havaita skyrmionin läsnäolo viereisessä kerroksessa.
Mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. Yksi MEMS-ajoituspiirien vahvuuksista on ohjelmoitavuus.
Englannissa kehitetty vallankumouksellinen kvanttitekniikkaan perustuva atomikello lupaa parantaa turvallisuutta ja tarkkuutta sotilasoperaatioissa. Puolustusministeriön salaisessa tutkimuslaitoksessa (Dstl) kehitetty kvanttitekniikkaa hyödyntävä atomikello on tarkkuudessaan täysin omaa luokkaansa.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.