Pekka Ala-Pietilän johtama ohjausryhmä luovutti tänään ensimmäisen tekoälyn vaikutuksia ja mahdollisuuksia pohtivan väliraportin elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Raportti jää varsin pinnalliseksi riipaisuksi tekoälyn vaikutuksista.
Raportissa Ala-Pietilän työryhmä on kartoittanut tekoälyosaamisen kansainvälistä tilannetta ja sen pohjalta ehdottanut Suomelle jatkotoimenpiteitä ”kahdeksan avaimen” muodossa. Avaimet näyttäytyvät kahdeksana yleisen tason toiveena Suomen tekoälykehitykselle. Ongelmana on se, että konkreettiset keinot näiden saavuttamiseksi puuttuvat.
Tekoäly on hankala asia. Kun työryhmä ei oikein osaa määritellä koko tekoälyä, se päätyy kutsumaan kansalaiset ”keskustelemaan siitä, mitä tekoälyn ja robotiikan yleistyminen meille tarkoittaa, mitä siltä odotamme ja mihin haluamme päätöksentekijöiden erityisesti kiinnittävän huomiota”.
Raportista käy ilmi muutama kansallista ajattelutapaamme kuvaava ongelma. Ensinnäkin siinä puhutaan koko ajan Suomen roolista ja suomalaisyritysten mahdollisuuksista. Huipputekniikka ei ole enää pitkään aikaan noudattanut kansallisvaltioiden rajoja. Tekoäly ei sitä taatusti tule tekemään.
Raportissa puhutaan myös niistä muutoksista, joita tekoäly tulee aiheuttamaan työelämälle. ”Tällä kertaa rakennemuutos koskettaa myös enemmän tienaavia”, muotoillaan raportissa. Näkemys on oikeansuuntainen, mutta ei uskalla sanoa läheskään riittävästi.
Tekoälyn tuoma murros tulee olemaan vallankumoukseen verrattava muutos työelämässä. Tekoäly ei tule viemään kaikkia työpaikkoja, mutta kaikkien työ saattaa muuttua. Tehtävät muuttuvat, nimekkeet muuttuvat ja paikkamme arvoketjussa muuttuu. Kun meillä on niin vahva perinne vanhojen rakenteissa kiinni pitämisessä, tämä muutos tulee väistämättä olemaan väkivaltainen.
Suomesta ei tule ”yhtä maailman johtavia tekoälyn soveltajamaita” perustamalla osaamiskeskittymiä, ja rakentamalla maailman parhaat julkiset palvelut. Niiden kehittämiseen menee vuosia, eikä niitä kuitenkaan kukaan muu osta. Edes sinänsä hauska idea uudesta tekoälymestarin tutkinnosta ei nosta meitä kehityksen kärkeen.
Ainoa keino on nopeasti luoda yrityksille edellytyksiä tutkia uutta tekniikkaa, palkata osaajia muualta, sanalla sanoen poistaa mahdollisimman paljon siitä sääntelystä, joka Suomelle on ollut niin tärkeää, suorastaan kansallisomaisuutta.
Pitää toivoa, että Ala-Pietilän ryhmä saa huhtikuussa 2019 julkaistavaan loppuraporttiinsa hyvin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka halutaan viedä nopeasti käyttöön. Esitetty sata miljoonaa euroa vuodesta 2019 erilaisiin tekoälyhankkeisiin ei riitä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
