Linux Foundation on julkaissut uuden ytimen kehitystä kuvaavan raportin. Vuoden aikana kerneliin lisättiin aika tarkalleen 2,5 miljoonaa riviä koodia. Kaikkiaan koodirivejä on ytimen 4.1-versiossa lähes 24,8 miljoonaa. Linus Torvaldsin koodaamassa ytimen ensimmäisessä versiossa koodirivejä oli noin 10 tuhatta. Viimeisen vuoden aikana eli versiosta 4.8 versioon 4.13 kehittäjät lisäsivät kerneliin yli 15 tiedostoa ja 7500 riviä koodia joka päivä.
Jokaisen kernelin uuden version kehitys noudattaa hyvin vakiintunutta kaavaa. Uuden versio kehitys vie 9-10 viikkoa, jona aikana Torvalds julkistaa viikoittain uuden RC-version eli ehdokkaan uudeksi kerneliksi.
Välillä kernelin versio päätetään valita ns. pitkän tuen eli LTS-versioksi. Tällä hetkellä se on 3.18, joka on esimerkiksi useimpien Android-älypuhelinten ytimenä. Seuraava LTS-versio ytimestä on 4.14.
Kehitystyö on ollut yllättävän vakaata. Viimeisen vuoden aikana jokaiseen uuteen ytimeen on tullut noin 13-16 tuhatta korjausta tai muutosta. Nämä ”patchit” ovat usein muutoksia prosessoriarkkitehtuureihin tai ajureihin, mutta ytimeen lisätään myös koko ajan uusia toiminnallisuuksia.
Linux on todella massiivinen avoimen yhteisön projekti. Viimeisen vuoden aikana 4319 kehittäjää 519 eri yrityksestä on toimittanut lähes 83 000 muutosehdotusta ylläpitäjille. Ahkerin kehittäjä sai koodattua yli 6000 muutosta, mutta sekin on alle prosentin kaikista uusista parannuksista.
Sen jälkeen, kun linux-ytimen versionhallinta siirtyi git-aikaan eli vuodesta 2005 lähtien peräti 15 637 kehittäjää yli 1400 yrityksestä on ollut mukana ytimen kehityksessä. Linux-yhteisöä voidaan kutsua maailman suurimmaksi softataloksi.
Linux-ydin on järjestelmän alin ohjelmistokerros. Se huolehtii laitteiden hallinnasta – vaikkapa käskyjen antamisesta prosessorille – sekä käyttäjän ohjelmien ajamisesta, sekä valvoo koko järjestelmän eheyttä ja turvallisuutta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
