Fotonipiirit ovat se tekniikka, joka nopeuttaa prosessoreja piin skaalautumisen päättyessä Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään kalvon, jolla fotonien siirto voi onnistua piipohjaisissa siruissa.
MIT:n mukaan prosessorien rakenteiden jatkuva kutistaminen on johtamassa siihen, että sen eri osien välillä vuotovirrat jo heikentävät en tehokkuutta. Yksi keino päästä eroon ongelmista on korvata sähköinen signaalinkulku valolla.
Tällaisen fotonipiirin kehittämisessä iso ongelma on piin heikko kyky emittoida valoa. MIT:n tutkijat julkaisivat Nature Nanotechnology -lehdessä kalvon, joka emittoi ja tunnistaa valoa ja joka voidaan integroida suoraan CMOS-pohjaisen piipiirin päälle.
Kalvo valmistetaan molybdeeni-ditelluridista. Kalvo voidaan kiinnittää mekaanisesti mihin tahansa materiaaliin, myös piihin.
Montaa materiaalia on yritetty fotonipiirien toteuttamiseen. Usein ongelmana on se, että ne emittoivat näkyvää valoa, jolla alueella pii yksinkertaisesti absorboi valon. Uusi kalvo emittoi valoa infrapuna-alueella, joka ei absorboidu piihin. Näin sitä voidaan käyttää ultranopeaan informaation siirtoon piirin sisällä.
Jotta molybdeeni-ditelluridi toimisi valoa säteilevänä kalvona, se piti ensiksi muuntaa P-N-diodiksi, jossa toinen puoli on positiivisesti ja toinen negatiivisesti varautunut. Diodin läpi voidaan ajaa virtaa, mikä saa sen emittoimaan valoa.
Karkeasti ottaen kalvo muodostaa ledipinnan piin pintaan ja näitä ledejä voidaan käyttää tiedonsiirtoon piirin eri osien välillä.
Mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. Yksi MEMS-ajoituspiirien vahvuuksista on ohjelmoitavuus.
Englannissa kehitetty vallankumouksellinen kvanttitekniikkaan perustuva atomikello lupaa parantaa turvallisuutta ja tarkkuutta sotilasoperaatioissa. Puolustusministeriön salaisessa tutkimuslaitoksessa (Dstl) kehitetty kvanttitekniikkaa hyödyntävä atomikello on tarkkuudessaan täysin omaa luokkaansa.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.