Berkeley Labin sekä Kalifornian Berkeleyn ja Riversiden yliopistojen tutkijoiden löytö voi johtaa uuden haihtumattoman, energiatehokkaan ja nopeutta uhraamattoman tietokonemuistin löytöön. Tutkijat kehittivät menetelmän, jolla sähköistä magneettisuutta voidaan hallita tietyissä metalleissa paljon suuremmilla nopeuksilla kuin nykyisillä magneettisilla satunnaismuisteilla (MRAM).
Tutkijat havaitsivat magneettisessa gadolium-rauta -ohutkalvossa deterministisen, toistettavan ja ultranopean magnetisoinnin yhdellä 10 pikosekunnin sähköpulssilla. Magnetisointi saatiin myös kääntymään noin 10 pikosekunnissa, mikä on enemmän kuin suuruusluokan verran nopeammin kuin mikään muu sähköisesti ohjattu magneettikytkentä.
Työ liittyy spintroniikkaan, jossa tutkitaan sekä spin- että varausliikenteen nopeita ilmiöitä kiinteissä materiaaleissa. Löydetty menettely osoittaa kuitenkin täysin uuden sähköisen kytkentämekanismin, joka ei vaadi spin-polarisoituja virtoja tai spininvaihdon temppuja.
Nähdäkseen voitaisiinko kytkentä laajentaa magneettisiin materiaaleihin laajemmin, tutkijat kokeilivat yksittäisien magneettisia metalleja pinottuna gadolinium-rauta-seoksen päälle. Päälle tulleen koboltin ja seoskerroksen välinen vuorovaikutus antoi heille mahdollisuuden manipuloida koboltin magneettisuutta "ennennäkemättömillä aikavakioilla, tutkijat iloitsevat.
- Nämä kaksi löytöä tarjoavat mahdollisuuden kehittää erittäin nopeita magneettisia muisteja. Niiden avulla voidaan toteuttaa suorituskykyisiä, mutta erittäin vähän tehoa kuluttaville laskentaprosessoreja, joilla on nopeat ja haihtumattomat muistit samalla sirulla, toteaa työtä vetänyt Jeffrey Bokor.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 14.11.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
