Nokia on julkaissut verkkojen haavoittuvuuksia kuvaavan Threat Intelligence Reportinsa vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä. Tuloksista nousee kaksi havaintoa: ensinnäkin kyberuhat siirtyvät kiinteistä mobiiliverkkoihin ja toiseksi Androidin osuus haittaohjelmien levittämisessä on merkittävä.
Nokia tekee tutkimuksensa niiden operaattorien verkkojen perusteella, joihin on asennettu Nokia NetGuard Endpoint Security -ratkaisu. Kyse on työkalusta, jolla operaattorit voivat seurata verkon ja siinä tapahtuvan dataliikenteen laatua.
Verkkoanalyysin perusteella 0,68 prosenttia operaattoreihin verkkoihin liittyneistä mobiililaitteista on jollakin tavalla saastuneita. Älypuhelimien osuus näistä laitteista on 72 prosenttia, loput ovat mokkulan tai jaetun nettiyhteyden kautta verkkoon liitettyjä PC-koneita.
Älypuhelimista valtaosa on Android-laitteita. Nokian mukaan tämä ei johdu Googlesta, joka on tehnyt paljon töitä Play-kaupan sovellusten siivoamisessa. Sen sijaan muista sovelluskaupoista laitteisiin ladataan paljon sovelluksia, joissa on mukana haitakkeita. Esimerkiksi käyttäjät lataavat sovelluksia pääosin muista kaupoista: Google Play on vasta kymmenenneksi suosituin sovelluskauppa.
Viimeisen viiden vuoden aikana Windows-laitteiden osuus verkoista löydetyistä saastuneista laitteista on tasaisesti pienentynyt. Vielä vuoden 2013 alussa Windowsin osuus Nokian raportissa oli 65 prosenttia. Nyt se on pudnnout hieman alle kolmannekseen.
Nokian mukaan tämä selittyy sillä, että kyberuhat keskittyvät yhä enemmän älypuhelimiin ja IoT-laitteisiin. Perinteinen PC menettää merkitystään koko ajan, sillä niiden määrä ei oikeastaan kasva. Samaan aikaan uusi älypuhelimia myydään 10-kertainen määrä PC-koneisiin verrattuna joka vuosi. IoT-laitteita myydään tulevaisuudessa vielä paljon enemmän.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
