Tarkan paikkatiedon saaminen sisätiloissa ja muissa kohteissa, joissa satelliittisignaalit eivät ole käytettävissä, on edelleen iso haaste ja tutkimuskohde. Diplomi-insinööri Henri Nurminen kehitti väitöstyössään tilastomatematiikkaan perustuvia laskenta-algoritmeja, joilla parannetaan erilaisten paikannusjärjestelmien tarkkuutta.
Nurmisen Tampereen teknilliseen yliopistoon tekemässä väitöskirjassa kehitetyt laskenta-algoritmit tarjoavat vaihtoehtoja perinteisille Gaussin todennäköisyysjakaumaan eli normaalijakaumaan perustuville laskenta-algoritmeille. Perinteiset menetelmät ovat matemaattisesti yksinkertaisia, mutta eivät Nurmisen mukaan tarjoa parasta mahdollista tarkkuutta vaativissa paikannustilanteissa.
– Monet käyttävät normaalijakaumaa tiedostamattaankin. Esimerkiksi mittausten keskiarvon laskeminen ja muut niin kutsutut pienimmän neliösumman menetelmät ovat optimaalisia arvioita suureesta nimenomaan silloin, kun mittauspoikkeamat ovat jakautuneet normaalijakauman mukaisesti, Nurminen selittää.
Paikannusteknologioina Nurminen käytti radiosignaalien kulkuaikoihin perustuvaa paikannusta ja kartta-avusteista sisätilapaikannusta. Kulkuaikamittauksia käytetään esimerkiksi satelliittipaikannuksessa. Ne ovat useimmiten erittäin tarkkoja, mutta este suoralla mittauslinjalla ja heijastuneen signaalin tulkitseminen mittaukseksi aiheuttavat ajoittain suuria mittausvirheitä. Tästä syystä esimerkiksi satelliittipaikannuksen tarkkuus on heikompi kaupungeissa kuin harvaan rakennetuilla alueilla.
– Normaalijakauma ei mallinna näitä suuria virheitä vaan olettaa, että mittauspoikkeamat ovat ”nipussa” nollan ympäristössä. Siksi edistyneemmällä tilastollisella mallinnuksella voidaan parantaa paikannustarkkuutta huomattavasti, Nurminen kertoo.
Sisätilapaikannuksessa pohjapiirrosta voidaan käyttää karttamittauksena. Karttamittaukset helpottavat erityisesti käyttäjän sijaintihuoneen määritystä, mikä parantaa sisätilapaikannuksen käyttäjäkokemusta. Laajamittainen sisätilapaikannus vaatii erilaisten mittausten yhdistämistä, koska vaadittu tarkkuus on usein suuri ja satelliittisignaalit eivät juuri yllä sisätiloihin.
– Paikannuksessa käytettyjä mittausteknologioita ei myöskään aina ole alun perin suunniteltu paikannukseen. Esimerkkeinä tällaisista ovat langattomien tietoliikenneverkkojen signaalit tai matkapuhelimen anturit.
Henri Nurminen teki väitöstyönsä TTY:n paikannusalgoritmien tutkimusryhmässä TTY:n tutkijakoulun tohtorikoulutettavana. Automaatio- ja systeemitekniikan alaan kuuluva väitöskirja Estimation Algorithms for Non-Gaussian State-Space Models with Application to Positioning (Epägaussisten tila-avaruusmallien estimointimenetelmiä paikannussovelluksiin) tarkastetaan TTY:n teknisten tieteiden tiedekunnassa ensi perjantaina.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
