VTT:stä spinnannut Minima Processor on parin vuoden ajan kehittänyt omaa prosessoritekniikkaansa, jossa ohjainta yritetään ajaa mahdollisimman alhaisella käyttöjännitteellä. Eilen yhtiö lanseerasi virallisesti tekniikkansa kaupallisille markkinoille.
Mimiman ohjainpiirissä kyetään skaalaamaan dynaamisesti sekä prosessorin käyttöjännitettä että kellotaajuutta. Kun jännitteen laskee nykyisten IoT- tai puettavien laitteiden prosessorien tyypillisestä 1,2 voltista 0,3-0,4 volttiin, prosessorin kuluttama energia pienenee viidestoistaosaan.
Tähän asti ongelma on noin 90 nanometrin piireihin asti ollut se, että samalla prosessorin suorituskyky on pudonnut yhteen sadasosaan. Tämän päivän ultravähävirtaisilla prosesseilla – erityisesti IoT-laitteissa suosituissa 55 ja 40 nanometrin prosesseissa - suorituskyky riittää alhaisella energiankulutuksella hyvin moneen sovellukseen. Miniman mukaan tällaisia ovat esimerkiksi vähävirtainen Bluetooth eli BLE, Amazonin älykkään Alexa-avustimen ääniaktivointi ja vaikkapa IoT-laitteen datan salaaminen.
Miniman tekniikka nousee arvoonsa erityisesti sellaisissa sovelluksissa, oissa tarvitaan jonkintasoista jatkuvaa laskentaa. Joku Bluetooth-majakka, joka lähettää dataa silloin tällöin, tulee hyvin toimeen nykyisillä, perinteisillä mikro-ohjainratkaisuilla.
Tällaisia lähellä alhaisinta energiapistettä toimivia Near threshold voltage -siruja on ollut vaikea valmistaa, koska piirien saanto on vaihdellut paljon. Ei käytännössä ole tiedetty, millainen suorituskyky milläkin prosessilla ja jännitteellä saadaan aikaiseksi. Nyt nämä ongelmat on saatu ratkaistua, sillä Miniman ohjelmisto tarkkailee prosessorin jännitettä ajonaikaisesti ja osaa skaalata sitä dynaamisesti niin, että suorituskyky ja tehonkulutus säilyvät optimaalisina.
Minima työstää nyt yhdessä ARM:n kanssa tekniikkansa Cortex-M3-pohjaista toteutusta. Tällä hetkellä vähävirtaisimpina mikro-ohjaimina pidetään amerikkalaisen Ambiq Micron ohjaimia. Miniman tekniikalla päästäneen tehonkulutuksessa vähintään yhtä alas, joten on perusteltua sanoa, että maailman vähävirtaisin mikro-ohjain tulee nyt Suomesta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
