Perinteisessä datantallennuksessa itse media on viime vuosina tullut jatkuvasti tiheämmäksi. Nyt ollaan pian kuitenkin kutistamisen äärirajoilla jo kvanttimekaanisista syistä. Saksalaisessa Kielin yliopistossa on kehitetty tekniikka, jolla kiintolevyn tallennustiheys saadaan kasvatettua sata kertaa nykyistä tiheämmäksi.
Ratkaisu perustuu pyöriviin molekyyleihin, joihin voidaan tallentaa informaatiota niiden magneettisen tilan perusteella. Nämä molekyylit pitää pystyä sijoittamaan pinnalle ilman, että niiden kyky varastoida informaatiota vaurioituu.
Kielissä tämä on nyt onnistunut. Lisäksi tutkijat onnistuivat käsittelemään molekyylejä niin, että niiden tallennuskapasiteettia voitiin kasvattaa. Tämä tarkoittaa, että perinteisen kiintolevyn tallennuskapasiteetti voitaisiin kasvattaa satakertaiseksi.
Käytännössä saisimme esimerkiksi teratavun kiintolevyjä, jotka olisivat merkittävästi nykyistä pienempiä. Nykylevyjen kapasiteetti voitaisiin tekniikalla puristaa sadasosaan, mutta se ei taida käytännössä olla paras ratkaisu.
Tällä hetkellä yksi bitti vaatii kiintolevyllä noin 10 x 10 nanometrin kokoisen tilan. Kielin tutkijoiden mukaan tämä on edelleen liian isoa komponenttien miniatyrisoimista varten. Toisaalta bittiä ei voida nykytekniikalla puristaa enää juuri pienempään tilaan.
Avuksi tulee bitin tallentaminen yhteen molekyyliin, jonka koko on yksi neliönanometri. Tämä on sata kertaa nykyistä tiheämpää tallennusta. Molekyyli kuvaa korkeaa ja matalaa magneettista tilaa. Sen lisäksi sen liitosta alustaan voidaan muuttaa kääntämällä sitä 45 astetta. Tämä tarkoittaa kolmea loogista tilaa: 0, 1 ja 2. Bitti muuttuisi tritiksi.
Kemistien avulla onnistuttiin luomaan molekyyli ja löytämään alusta, johon se voi kiinnittyä. Tämä piti lisäksi pystyä tekemään niin, ettei molekyylin kytkentäkyky katoa. Tritin informaatio – looginen tila – voitiin kirjoittaa ja lukea sähkövirran avulla.
Tekniikan kaupallistuminen vaatii toki vielä vuosien tutkimuksen ja kehitystyön.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
