Suomessa on käynnistymässä todellinen tekoälybuumi. Valtioneuvosto on laatinut ensimmäisen hahmotelman kansalliseksi tekoälyohjelmaksi. FCAI-keskus eli Suomen tekoälyn tutkimuskeskus pyrkii alan johtavaksi laitokseksi Pohjois-Euroopassa. Suuri yleisö kuitenkin usein pelkää tekoälyä. Siitä pitää päästä eroon.
Helsingin yliopiston tietotekniikan apulaisprofessori Teemu Roos korosti eilen AI Day -tapahtumassa Otaniemessä, että käytämme jo tekoälyä joka päivä. – Kun käytämme navigaattoria, teemme Google-haluja tai katsomme Netflixin suosittelemia elokuvia tai kuuntelemme Spotifyn suosittamaa musiikkia, Roos tarkensi.
Tekoälyn avulla voimme tehdä monia asioita nopeammin, automatisoidummin ja tehokkaammin. Tekniikan käyttöönottoa hidastaa kuitenkin se, että moni pelkää tekoälyä. Roosin mukaan tämä johtuu niin scifistä, tuntemattoman pelosta kuin klikkejä tavoittelevasta mediasta.
Monelle tulee tekoälystä mieleen Terminatorin kaltainen olio, joka valloittaa maailman ylivertaisella laskentakyvyllään. Tämä pelko on tietysti turha, sillä tekoäly on yleensä hyvin kapeaa. – Monessa asiassa tekoäly on hyvin tyhmä, Roos muistutti.
Tekoälyn kyky oppi paranee koko ajan, mutta kannattaa muistaa tunnetuin itseoppiva järjestelmä: ihminen. Vaikka ihminen oppii koko ajan uutta, hänestä ei tule jotenkin yliluonnollisen kyvykästä olentoa. Tämä johtuu siitä, että ratkaistavat ongelmat tulevat jatkuvasti vaikeammiksi.
Tekoälyn arkiseksi tekemisessä on työtä niin tutkijoilla kuin medialla. Tekniikka pitäisi kansanomaistaa, jakaa tätä tietoa suurelle yleisölle. Tämä hälventäisi tekoälyyn liittyviä pelkoja. Mikäli näin ei tehdä, seuraukset voivat olla merkittäviä.
- Pelko hidasta tekoälyn käyttöönottoa. Ilman rahoitusta ei synny maailmanluokan tutkimusta. Ilman tutkimusta ei synny innovaatioita, Roos kuvaa.
FCAI ja yliopistot ovat ainakin ottamassa ensimmäisiä askelia tässä työssä. Jo tammikuussa alkaa ensimmäinen avoin kurssi avoimen yliopiston puolella. Tekoälyn perusteisiin voi tutustua myös ilman laajaa osaamista ohjelmoinnista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
