Insinöörit ovat jo pitkän aikaa rakentaneet hyönteisen kokoisia minirobotteja. Niiden ohjelmoiminen niin, että käytös on autonomista ja hyönteisen kaltaista, on kuitenkin ollut iso ongelma.
Nyt Cornellin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet tässä. Heidän kehittämänsä ohjelmointi saa minirobotit matkimaan sitä, miten hyönteisen aivot toimivat.
Tutkijoiden mukaan hyönteisen tapa aistia tuulenvireitä, muokata lentoaan sen mukaisesti ja suunnitella laskeutuminen tuulessa heiluvalle lehdelle vaatisi normaalilla binäärilogiikalla laskentatehoa, joka vaatisi pöytäkonetta. Sellainen ei kuitenkin kivuttomasti istu sentin-parin kokoisen minirobotin selkään.
Cornellin professori Silvia Ferrarin mukaan ratkaisu ongelmaan löytyy neuromorfisista prosessoreista. Ne eivät käsittele informaatiota ykkösinä ja nollina, vaan reagoivat sähkövirran piikkeihin, jotka voivat esiintyä hyvin moninaisina yhdistelminä.
Ferrarin tutkimusryhmä kehittää uudenlaisia tapahtumiin reagoivia algoritmeja. Ne matkivat aivojen sähköistä toimintaa ja niitä voidaan toteuttaa neuromorfisilla prosessoreilla. Mikä parasta, neuromorfiset suorittimet tarvitsevat selvästi vähemmän laskentatehoa, joten pienelle prosessorille saadaan ahdettua riittävästi laskentatehoa.
Ferrarin ryhmä tekee yhteistyötä Harvardin mikrorobotiikan laboratorion kanssa, oka on kehittänyt kuvassa näkyvän 80 milligrammaa painavan Robobee-robotin. Siihen on integroitu useita optisia ja liikeantureita. Toistaiseksi robotti on vielä kiinnitetty tehonlähteeseen, mutta Harvardin tutkijat ovat parhaillaan kehittämässä mukana kulkevaa tehonlähdettä.
Cornellin algoritmeilla Robobeestä tulee autonomisesti toimiva robohyönteinen, jonka paino ei merkittävästi nykyisestä kasva.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
