Insinöörit ovat jo pitkän aikaa rakentaneet hyönteisen kokoisia minirobotteja. Niiden ohjelmoiminen niin, että käytös on autonomista ja hyönteisen kaltaista, on kuitenkin ollut iso ongelma.
Nyt Cornellin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet tässä. Heidän kehittämänsä ohjelmointi saa minirobotit matkimaan sitä, miten hyönteisen aivot toimivat.
Tutkijoiden mukaan hyönteisen tapa aistia tuulenvireitä, muokata lentoaan sen mukaisesti ja suunnitella laskeutuminen tuulessa heiluvalle lehdelle vaatisi normaalilla binäärilogiikalla laskentatehoa, joka vaatisi pöytäkonetta. Sellainen ei kuitenkin kivuttomasti istu sentin-parin kokoisen minirobotin selkään.
Cornellin professori Silvia Ferrarin mukaan ratkaisu ongelmaan löytyy neuromorfisista prosessoreista. Ne eivät käsittele informaatiota ykkösinä ja nollina, vaan reagoivat sähkövirran piikkeihin, jotka voivat esiintyä hyvin moninaisina yhdistelminä.
Ferrarin tutkimusryhmä kehittää uudenlaisia tapahtumiin reagoivia algoritmeja. Ne matkivat aivojen sähköistä toimintaa ja niitä voidaan toteuttaa neuromorfisilla prosessoreilla. Mikä parasta, neuromorfiset suorittimet tarvitsevat selvästi vähemmän laskentatehoa, joten pienelle prosessorille saadaan ahdettua riittävästi laskentatehoa.
Ferrarin ryhmä tekee yhteistyötä Harvardin mikrorobotiikan laboratorion kanssa, oka on kehittänyt kuvassa näkyvän 80 milligrammaa painavan Robobee-robotin. Siihen on integroitu useita optisia ja liikeantureita. Toistaiseksi robotti on vielä kiinnitetty tehonlähteeseen, mutta Harvardin tutkijat ovat parhaillaan kehittämässä mukana kulkevaa tehonlähdettä.
Cornellin algoritmeilla Robobeestä tulee autonomisesti toimiva robohyönteinen, jonka paino ei merkittävästi nykyisestä kasva.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
