Sähköisten ja magneettisia ilmiöitä kuvaavien fysiikan lakien välinen hämmästyttävä samankaltaisuus on tunnettu 1800-luvulta lähtien. Kuitenkin yksi kappale, joka tekisi nämä kaksi täysin symmetrisiksi puuttui: magneettiset monopolit. Nyt sellainen on havaittu.
Vaikka alkuainehiukkasten muodossa olevat magneettiset monopolit ovat pysyneet piilossa, tutkijat ovat saaneet aikaan teknisiä kiderakenteita, jotka käyttäytyvät kuten magneettiset monopolit.
Nyt Institute of Science and Technology Austria (IST Austria) ovat osoittaneet, että superfluidiset heliumpisarat toimivat magneettisina monopoleina niiden molekyylien näkökulmasta, jotka upotetaan sen sisälle. Tällaisia pisaroita on tutkittu vuosikymmeniä, mutta tähän asti tämä kiehtova piirre oli jäänyt täysin huomaamatta.
Tutkijoiden mukaan havainto tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia magneettisia monopoleja. Koska löydetyt monopolit esiintyvät nesteessä, niitä on helpompi käyttää tutkimuksessa, toteaa professori Mikhail Lemeshko tutkimuslaitoksensa tiedotteessa.
Vuonna 2012 MIT:n tutkijat löysivät perinteisen ferromagnetismin ja antiferromagnetismin lisäksi kolmannen muodon magnetismia. Tämän uuden tilan nimeksi tutkijat antoivat kvanttispinneste (quantum spin liquid, QSL).
Eräs magnetismin tutkimusta vauhdittanut alue ovat muistitekniikat. Esimerkiksi laserilla tapahtuva optinen magneettisuuden vaihto lupailee jo terahertsin nopeuksia tulevaisuuden kiintolevyille ja RAM-muisteille. Samoin magneettisille satunnaismuisteille (MRAM) on löydetty entistä nopeampi sähköinen magneettisuuden hallinta.
Tutkimusmaailmassa on jopa löydetty mahdollisuus luoda ja tuhota magneettisia ominaisuuksia ei-magneettisessa materiaalissa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 15.1.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
