Elektroniikan jatkuva kutistuminen aiheuttaa valmistajille monenlaisia ongelmia. Miten esimerkiksi todeta magneettikenttä kiintolevyllä, jossa rakenteet ovat vain 10-20 nanometrin kokoisia? Saksalaistutkijat ovat kehittämssä tähän uudenlaista anturia.
Fraunhofer-instituutin tutkijat ovat työstämässä yhdessä Max Planck -insituutin tutkijoiden kanssa anturia, jolla on koko vain typpiatomin verran. Magneettikenttiä mittaava anturi on rakennettu synteettiselle timanttialustalle.
Tutkijoiden mukaan timantilla on monia hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka eivät liity sen mekaaniseen ja kemialliseen kestävyyteen. Timanttiin voidaan esimerkiksi implantoida boroni- tai fosforiatomeita, jotka muuttavat sen kiteet puolijohtaviksi. Timantti on myös täydellinen materiaali optisiin komponentteihin.
Paras ominaisuus lienee silti suuri lämmönjohtokyky. Hiiliatomien väliset sidokset takaavat vielä sen, että lämpö hajautuu hyvin nopeasti.
Saksalaistutkijat valmistavat timantteja plasmareaktoreissa 800-900 asteen lämpötiloissa. Kun kaasu syötetään reaktoriin, neliön jotoisille alustoille muodostuu timanttikerroksia. Niiden pituus on 3-8 milliä. Timantit erotetaan alustastaan ja hiotaan laserilla.
Magneettianturiksi käy vain hiiliatomin vakaa isotooppi 12C. Sen ytimen pyörimisnopeus on nolla, mikä on edellytys magneettianturin toteuttamiselle. Näitä atomeita syntyy vain erityisen puhtaissa oloissa plasmareaktorissa. Magneettikentän detektoriksi timantti käy, kun sen kärkeen asetetaan typpiatomi. Rakenne muistuttaa atomivoimamikrokooppia.
Tämä timanttiatomi emittoi valoa, kun siihen kohdistetaan laseri. Mikäli lähellä on magneettikenttä, emittoitu valo muuttuu. Asiantuntijoiden mukaan kyseon ilmiöstä nimeltä elektronispinin resonanssin spektroskopia. Tämä ilmiö paljastaa nanometrien kokoiset magneettikentät ja mittaa niiden vahvuuden. Tätä voidaan käyttää kiintolevyn laadun tarkistamiseen. Tällainen kvanttianturi voi havaita kiintoelvyn vialliset sektorit, jolloin niitä ei käytetä levyn kirjoitus- ja lukuprosesseissa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
