Yrittäessään tuoda aivojen kaltaisen eli neuromorfisen laskennan lähemmäksi todellisuutta tutkijat työskentelevät muistivastusten eli memristorien parissa. Ne ovat vastuksia piirissä, joka "muistavat” tilansa, vaikka ilman käyttöjännitettä. Nyt Teksasin yliopistossa Austinissa on luotu atomin paksuisia memristoreita. Niitä kutsutaan nimellä atomristori.
Austinissa tehty aiempi työ memristorivaikutuksesta yksikerroksisessa MoS2:n tasorakenteessa inspiroi tutkimaan pystysuoria kerrosmaisia rakenteita memristoreille. Tutkimuksessa yritettiin parantaa memristoreiden tiheyttä ja skaalautuvuutta.
Tutkijat selittävät, että nyt löydetty ilmiö kerrosmaisissa siirtymämetallikalkogeenien (MoS2, MoSe2, WS2, WSe2) rakenteissa johtuu todennäköisesti luontaisesta kerrostuneesta kiteisestä luonteesta, joka tuottaa teräviä rajapintoja ja puhtaita tunnelointiesteitä.
Aiheessa on edelleen tutkimista fysiikan yksityiskohtien osalta ja sovellusten näkökulmasta parantaa kestävyyttä nykyisestä sadasta syklistä yli miljoonaa sykliin.
Aalto-yliopistonakatemiatutkija Sayani Majumdarin vetämä tutkijaryhmä kehittää myös peruspalikoita neuromorfisten tietokoneiden komponentteihin. Majumdarin ryhmä on onnistunut valmistamaan uudenlaisia ferrosähköisiä tunneliliitoksia eli muutaman nanometrin paksuisia, kahden elektrodin välissä olevia ohutkalvoja.
Liitoksiin voi tallentaa informaatiota yli kymmeneksi vuodeksi ilman lisävirtaa. Niitä voi valmistaa nopeasti suuria määriä normaalissa huonelämpötilassa, ilman tyhjiötä tai puhdastiloja.
Ferrosähköiset ohutkalvokomponentit ovat ihanteellisia neuromorfisiin tietokoneisiin, koska ne voivat ikään kuin muistaa niihin syötettyä informaatiota samaan tapaan kuin aivot.
- Yritämme seuraavaksi yhdistää miljoonia tunneliliitoksiamme käyttäviä memristoreita neliösenttimetrin kokoiseksi verkostoksi. Ne voisivat suorittaa kompleksisia tehtäviä, kuten kuvan- ja hahmontunnistusta ja tehdä analysoimansa datan pohjalta itse päätöksiä, kertoo Majumdar yliopistonsa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 17.1.2018
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
