Yrittäessään tuoda aivojen kaltaisen eli neuromorfisen laskennan lähemmäksi todellisuutta tutkijat työskentelevät muistivastusten eli memristorien parissa. Ne ovat vastuksia piirissä, joka "muistavat” tilansa, vaikka ilman käyttöjännitettä. Nyt Teksasin yliopistossa Austinissa on luotu atomin paksuisia memristoreita. Niitä kutsutaan nimellä atomristori.
Austinissa tehty aiempi työ memristorivaikutuksesta yksikerroksisessa MoS2:n tasorakenteessa inspiroi tutkimaan pystysuoria kerrosmaisia rakenteita memristoreille. Tutkimuksessa yritettiin parantaa memristoreiden tiheyttä ja skaalautuvuutta.
Tutkijat selittävät, että nyt löydetty ilmiö kerrosmaisissa siirtymämetallikalkogeenien (MoS2, MoSe2, WS2, WSe2) rakenteissa johtuu todennäköisesti luontaisesta kerrostuneesta kiteisestä luonteesta, joka tuottaa teräviä rajapintoja ja puhtaita tunnelointiesteitä.
Aiheessa on edelleen tutkimista fysiikan yksityiskohtien osalta ja sovellusten näkökulmasta parantaa kestävyyttä nykyisestä sadasta syklistä yli miljoonaa sykliin.
Aalto-yliopistonakatemiatutkija Sayani Majumdarin vetämä tutkijaryhmä kehittää myös peruspalikoita neuromorfisten tietokoneiden komponentteihin. Majumdarin ryhmä on onnistunut valmistamaan uudenlaisia ferrosähköisiä tunneliliitoksia eli muutaman nanometrin paksuisia, kahden elektrodin välissä olevia ohutkalvoja.
Liitoksiin voi tallentaa informaatiota yli kymmeneksi vuodeksi ilman lisävirtaa. Niitä voi valmistaa nopeasti suuria määriä normaalissa huonelämpötilassa, ilman tyhjiötä tai puhdastiloja.
Ferrosähköiset ohutkalvokomponentit ovat ihanteellisia neuromorfisiin tietokoneisiin, koska ne voivat ikään kuin muistaa niihin syötettyä informaatiota samaan tapaan kuin aivot.
- Yritämme seuraavaksi yhdistää miljoonia tunneliliitoksiamme käyttäviä memristoreita neliösenttimetrin kokoiseksi verkostoksi. Ne voisivat suorittaa kompleksisia tehtäviä, kuten kuvan- ja hahmontunnistusta ja tehdä analysoimansa datan pohjalta itse päätöksiä, kertoo Majumdar yliopistonsa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 17.1.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
