22-vuotiaan Googlen tietoturvatukijan Jann Hornin viime kesänä Intelin prosessorimanuaaleista löytämä haavoittuvuus tunnetaan nyt nimillä Spectre ja Meltdown. Ongelmat eivät ole läheskään kadonneet, sillä uusia raportteja kuullaan koko ajan. Kaikkia haavoittuvuudet eivät koske.
FPGA-valmistaja Microsemi lähetti eilen tiedotteen, jonka mukaan mikään sen tuote ei ole altis Spectrelle tai Meltdownille. Yhtiön tuotteissa on sulautettujen x86- ja ARM-prosessoreja, mutta tarkka ja huolellinen analyysi on selvittänyt, etteivät haavoittuvuudet koske sen tuotteita.
Jann Horn työskentelee Googlen Zürichin toimipisteessa Project Zerossa, jonka tehtävä on etsiä ns. nollapäivähaavoittuvuuksia tietokonejärjestelmistä. Nyt maailman kuumimmat haavoituuvudet löytyivät, kun Horn alkoi tutkia, miten prosessorit yrittävät tavallaan arvata, mitä koodia ne seuraavaksi ajavat.
Tätä kutsutaan spekulatiiviseksi prosessoinniksi ja normaalisti se nopeuttaa koodin suorittamista selvästi. Mikäli prosessoriydin spekuloi väärin, data jää silti prosessorin muistiin. Taitava hakkeri voisi hyödyntää tätä informaatiota. Tiettävästi kukaan ei haavoittuvuuksia ole tähän asti hyödyntänyt.
Intel puolestaan kertoo nyt toimittaneensa päivityksen 90 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana markkinoille tuoduista prosessoreista. Yhtiön tuoreiden tietojen mukaan paikkaukset kyllä suojaavat haavoittuvuuksilta, mutta käyttäjät erityisesti datakeskuksissa ovat raportoineet lisääntyvistä järjestelmien kaatumisista.
Intel on paikantanut ongelmat Ivy Bridge-, Snady Bridge-, Skylake- ja Kaby Lake -sarjan prosessoreillaan ja työstää parhaillaan korjausta. Samaan aikaan Intel kertoi, että testien mukaan korjaukset aiheuttavat palvelimissa 0-4 prosentin heikentymisen suorituskyvyssä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
