Amerikkalaisen Riversiden yliopiston tutkijat ovat tutkineet elektronien spinien vuorovaikutusten voimakkuutta optisten fononien kanssa antiferromagneettisessa nikkelioksidikiteessä (NiO). NiO on lupaava materiaali spintronisille laitteille, joissa signaaleja ei siirrellä sähkövirralla vaan pikemminkin spinaalloilla, jotka koostuvat magneettisten materiaalien järjestyksessä esiintyvistä häiriöistä dominopalikoiden tapaan.
Spintronisten laitteiden käytännölliset sovellukset tietojenkäsittelyssä edellyttävät tarkkaa tietämystä elektronien spin-vuorovaikutuksen voimakkuudesta fononien kanssa.
Vuorovaikutuksen tutkimuksella on merkittäviä vaikutuksia spintronisten laitteiden kehittämiseen. Ne koodaavat ja välittävät tietoja spinvirroilla tai spinaalloilla. Tästä syystä sähköisesti eristäviä magneettisia materiaaleja, kuten nikkelioksidia, voidaan käyttää muisteissa ja informaation käsittelyssä.
Konstanzin yliopiston tiedemiehet ovat puolestaan kehittäneet menetelmän Europium (II) -oksidi nanohiukkasten syntetisoimiseksi. Kyseessä on ferromagneettinen puolijohde, joka on sopiva datan tallentamiseen ja datansiirtoon.
Ferromagneettiset puolijohteet ovat herättäneet yhä enemmän huomiota tutkimuksessa, sillä niiden ominaisuudet tekevät niistä lupaavia funktionaalisia materiaaleja, joita voidaan käyttää spintroniikassa. Tutkijoiden tuottamia anisotrooppisia EuO-nanopartikkeleita voidaan käyttää rakenteellisten ominaisuustekijöiden tarkkailemiseen.
Anisotrooppinen tarkoittaa, että muoto sekä magneettiset, optiset tai elektroniset ominaisuudet eivät ole identtisiä partikkelin kaikkien avaruudellisten suuntien suhteen. Tämä puolestaan mahdollistaa nanorakenteisten materiaalien uusien ja usein parannettujen ominaisuuksien tutkimisen, mutta myös anisotropian aiheuttamien lisäominaisuuksien hyödyntämisen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 23.1.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
