Amerikkalaisen Riversiden yliopiston tutkijat ovat tutkineet elektronien spinien vuorovaikutusten voimakkuutta optisten fononien kanssa antiferromagneettisessa nikkelioksidikiteessä (NiO). NiO on lupaava materiaali spintronisille laitteille, joissa signaaleja ei siirrellä sähkövirralla vaan pikemminkin spinaalloilla, jotka koostuvat magneettisten materiaalien järjestyksessä esiintyvistä häiriöistä dominopalikoiden tapaan.
Spintronisten laitteiden käytännölliset sovellukset tietojenkäsittelyssä edellyttävät tarkkaa tietämystä elektronien spin-vuorovaikutuksen voimakkuudesta fononien kanssa.
Vuorovaikutuksen tutkimuksella on merkittäviä vaikutuksia spintronisten laitteiden kehittämiseen. Ne koodaavat ja välittävät tietoja spinvirroilla tai spinaalloilla. Tästä syystä sähköisesti eristäviä magneettisia materiaaleja, kuten nikkelioksidia, voidaan käyttää muisteissa ja informaation käsittelyssä.
Konstanzin yliopiston tiedemiehet ovat puolestaan kehittäneet menetelmän Europium (II) -oksidi nanohiukkasten syntetisoimiseksi. Kyseessä on ferromagneettinen puolijohde, joka on sopiva datan tallentamiseen ja datansiirtoon.
Ferromagneettiset puolijohteet ovat herättäneet yhä enemmän huomiota tutkimuksessa, sillä niiden ominaisuudet tekevät niistä lupaavia funktionaalisia materiaaleja, joita voidaan käyttää spintroniikassa. Tutkijoiden tuottamia anisotrooppisia EuO-nanopartikkeleita voidaan käyttää rakenteellisten ominaisuustekijöiden tarkkailemiseen.
Anisotrooppinen tarkoittaa, että muoto sekä magneettiset, optiset tai elektroniset ominaisuudet eivät ole identtisiä partikkelin kaikkien avaruudellisten suuntien suhteen. Tämä puolestaan mahdollistaa nanorakenteisten materiaalien uusien ja usein parannettujen ominaisuuksien tutkimisen, mutta myös anisotropian aiheuttamien lisäominaisuuksien hyödyntämisen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 23.1.2018
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
