Intel kirjasi uudet ennätyslukemat sekä viime vuonna että vuoden viimeisellä neljänneksellä. Silti yhtiön pääjohtaja Bruce Krzanich joutui osavuosikatsauksen yhteydessä lähinnä selittelemään, miten on mahdollista että sen tuotteisiin päätyi Spectre- ja Meltdown-nimillä tunnetut haavoittuvuudet.
Intelin liikevaihto kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia 62,8 miljardiin dollariin, vaikka se putosikin puolijohdevalmistajien listalla kakkoseksi Samsungin taakse.. Nettotulos oli 9,6 miljardia dollaria. Omistajilla maksettiin osinkoja 5,1 miljardin dollarin edestä.
Krzanich kertoi taloustoimittajille, että yhtiö on edistynyt prosessoriensa haavoittuvuuksien paikkaamisessa. Tänä vuonna yhtiö aikoo tuoda markkinoille entistä turvallisempia piirejä, Krzanich vakuutti. Tottakai, juuri surkeammin yhtiön tuotteiden tietoturva ei olisi voinut mennä.
Moni on kritisoinut Intelin tapaa paikata haavoittuvuudet. Eniten palstatilaa on saanut Linus Torvalds, jonka mukaan Intelin menettely on ”silkkaa roskaa”. Torvalds toki käytti tuttuun tapaansa paljon värikkäämpää kieltä.
Torvaldsin kritiikki koski yhtä kolmesta haavoittuvuudesta, jonka Intel päätti olla toistaiseksi paikkaamatta. Mikrokerneliin jätetään haavoittuvuus, mutta tämä voidaan ”liputtaa” varoitukseksi. Torvaldsin kritiikki on oikein kahdella tapaa: Intelin korjaus on heikko ja toisaalta ohjelmistovirhettä ei pitäisi jättää osaksi koodia. Se tekee siitä tavallaan arkkitehtuurin osan.
Torvaldsin kovaa kritiikkiä on pidetty kohtuuttomana. Jotkut analyytikot vaativat Linuxin kehittäjältä ratkaisuja ainaisen marinan sijaan. Näiltä on jäänyt näkemättä Torvaldsin sivulauseessa esittämä ratkaisu, jota mies itsekään ei pitänyt realistisena: takaisinkutsutaan kaikki viimeisen 20 vuoden aikana myydyt mikroprosessorit.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
