Yhtäkkiä lämmitykset kytkeytyvät pois päältä ja suomalainen kerrostalo kylmenee. Kiinasta tullut palvelunestohyökkäys pani polvilleen taloautomaation keskustietokoneen. Entä jos kohde on sairaala, teollisuuslaitos tai infrastruktuurin keskeinen osa? Tai älytalo tai minkä vain yrityksen toimipiste.
- Uhkakuva ei todellakaan ole liioittelua. IoT on osa kaikkien ihmisten ja yritysten arkea. Silti IoT:n tietoturvassa on usein vakavia puutteita, jopa aivan alkeellisia virheitä, hämmästelee kyberturvallisuuden asiantuntija Harri Susi. Hän vetää ohjelmistojen testaustiimiä Etteplanin Espoon toimipisteessä.
Uhkat ovat moninaisia ja rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää turva-aukkoja. - IoT-laite voidaan valjastaa osaksi bot-verkkoa, jolla tehdään palvelunestohyökkäyksiä. Laite voidaan valjastaa vaikkapa louhimaan bitcoineja. Pahimmillaan kehno IoT-laite on pehmeä reitti yrityksen infraan ja kriittisiin tietojärjestelmiin. Takaportin kautta hyökätään esimerkiksi kiristysohjelmalla, Susi varoittaa.
Suurin ongelma on Harri Suden mielestä asenteissa. - Yllättävän monet suunnittelijat suhtautuvat tietoturvaan huolettomasti. Hädin tuskin muistetaan viime tipassa sulkea järjestelmän tuotantoversiosta tarpeettomat ip-portit, Harri Susi ihmettelee.
- Tietoturvan asiantuntija kannattaa ottaa mukaan projektiin jo sen määrittelyvaiheessa. Kattava turvallisuus testaus sekä turvallinen sulautetun ohjelmiston etäpäivitysmekanismi ovat ne kaksi tärkeintä asiaa, Harri Susi muistuttaa.
Suunnittelijoiden pitäisi pitää kirkkaina mielessä tietoturvan kolme peruslaajennusta, joita ovat luottamuksellisuus, koskemattomuus ja muuttumattomuus sekä käytettävyys.
Luottamuksellisten tietojen täytyy pysyä salassa ulkopuolisilta. Anturin mittausdata saa päätyä vain sinne, mihin se on tarkoitettu. Koskemattomuus ja muuttumattomuus -vaatimukset määräävät, ettei data saa matkalla muuttua, esimerkiksi man in the middle -hyökkäyksen vuoksi. Käytettävyys puolestaan vaatii, että järjestelmän pitää sietää esimerkiksi palvelunestohyökkäykset.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
