Atlantassa toimivan Georgia Techin tutkijaryhmän kehittämä uudenlainen nanorakenteinen porttieriste lupailee orgaanisille ohutkalvotransistoreille vakautta, joka on verrattavissa epäorgaanisista materiaaleista tehtyihin eristeisiin. Tämän ansiosta ne voivat toimia jopa veden alla.
Orgaaniset ohutkalvotransistorit voidaan tehdä tavanomaista alhaisemmalla lämpötilalla ja halvemmalla monille erilaisille substraateille. - Olemme nyt osoittaneet, että orgaanisista piireistä saadaan yhtä vakaita kuin epäorgaanisista materiaaleista valmistetut piirirakenteet, toteaa Georgia Techin professori Bernard Kippelen.
- Tämä voisi olla orgaanisten ohutkalvotransistorien kehityksessä piste, jossa päästään yli orgaanispohjaisten tulostettavien piirirakenteiden epävakaudesta.
Transistoreissa portti on erotettu puolijohdemateriaalista ohuella eristekerroksella. Georgia Techin kehittämässä eristekerroksessa käytetään kahta komponenttia, fluoripolymeeriä ja metallioksidikerrosta.
Uusi materiaalirakenne koostuu vuorottelevista kerroksista alumiinioksidia ja hafniumoksidia - viisi kerrosta yhtä, sitten viisi kerrosta toista, toistuen 30 kertaa fluoripolymeerin päällä - eristeen aikaansaamiseksi. Oksidikerrokset valmistetaan ALD-tekniikalla. Nanolaminaatti rakentuu noin 50 nanometrin paksuiseksi, ja on käytännössä immuuni kosteuden vaikutuksille.
Tutkijat koestivat niitä satoja tunteja ja korkeissa 75 asteen lämpötiloissa. - Tämä oli ylivoimaisesti stabiilein orgaanisiin perustuva transistori, jota olemme koskaan valmistaneet, iloitsevat tutkijat.
Tutkijoiden mukaan ALD-tekniikka on nykyään saavuttanut tason, josta se on skaalattavissa teolliseksi prosessiksi. Tämä mahdollistaa uuden vaiheen orgaanisten ohutkalvotransistorien kehittämisessä.
Ilmeinen sovellus on transistorit, jotka ohjaavat pikseleitä orgaanisien ledien näytöissä (OLED). Myös IoT-laitteet voisivat hyötyä uuden tekniikan mahdollisuuksista. Dramaattisimmat sovellukset saattavat olla erittäin suuria, joustavia näyttöjä, joita voitaisiin rullata pois, kun niitä ei käytetä.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 29.1.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
