Wienin teknisen yliopiston tutkijat ovat yhdessä Danube University Kremsin kanssa kehittäneet uudenlaisen anturin mittaamaan sähkökenttien vahvuutta. Se on kooltaan paljon pienempi, rakenteeltaan yksinkertaisempi ja se on lisäksi vähemmän altis vääristymälle kuin vertailukelpoiset laitteet.
Sähköisten kenttien tarkka mittaaminen on tärkeää useissa sovelluksissa, kuten sääennusteissa, teollisuuskoneiden prosessien hallinnassa tai suurjänniteverkossa työskentelevien henkilöiden turvallisuuden varmistamisessa.
Sähkökentän vahvuuden mittaamiseen tällä hetkellä käytettävillä laitteilla on merkittäviä haittoja. Laitteet esimerkiksi sisältävät osia, jotka tulevat sähköisesti varautuneiksi. Lisäksi johtokykyiset metalliset komponentit voivat merkittävästi muuttaa mitattavaa aluetta ja tällaiset laitteet ovat myös yleensä suhteettoman epäkäytännöllisiä ja vaikeita kuljettaa.
Tutkimusryhmän nyt kehittämä piipohjainen anturi perustuu mikroelektromekaaniseen järjestelmään (MEMS). Sen suurena etuna on se, ettei se vääristä mitattavaa sähköistä kenttää. Anturi sisältää pienen ristikkomaisen jousikiinnitteisiin piirakenteen. Kun pii altistetaan sähkökentälle, piikiteisiin kohdistuu voima, jolloin jousi painuu kasaan tai laajenee hieman.
Nämä pienet liikkeet tehdään näkyväksi optisella ratkaisulla jossa kiinteän ja liikkuvan ristikon välinen muutos tuottaa valomäärän, josta sähkökentän voimakkuus voidaan laskea sopivasti kalibroidulla rakenteella.
Uusi piianturi ei mittaa sähkökentän suuntaa, vaan sen voimakkuutta. Tätä ensimmäisen kehitysvaiheen anturia voidaan käyttää aloilla, joiden taajuus on alle yksi kilohertsi ja sillä pystyy mittaamaan luotettavasti sähkökenttiä alle 200 voltin per metriä kohden.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 1.2.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
