Kansainvälinen tutkijaryhmä työstää tekniikkaa, jolla voitaisiin parantaa televisiokuvan laatua. Tavoitteena on kirkkaampi kuva, joka näyttäisi nykyistä enemmän värejä. Ratkaisu perustuu kvanttipisteiden hyödyntämiseen.
Projektissa ovat mukana Belfastissa sijatsevan Queen´s Universityn, Sveitsin ETH Zürichin ja Empa-tutkimuslaitoksen, Florida State -yliopiston sekä Taiwanin kansallisen tiede- ja teknologiayliopiston tutkijat. Löydökset on raportoitu tuoreessa Science Advances -lehdessä ja ne ovat lupaavia.
Kvanttipisteet ovat pieniä puolijohdepisteitä tai täpliä, jotka voivat tuottaa hyvin kirkkaita värejä. Kun niitä klusteroidaan ryppäiksi, nämä alkavat heijastaa enemmän valoa, millä voidaan tuottaa aiempaa enemmän värejä.
Projektissa on luotu MAPbBr3-pisteitä (metyyliammonium-lyijy-bromi). Kun ne kerrostetaan eli eri materiaalit sijaitsevat omissa kerroksissaan, ihmissilmän vaste näiden heijastamalle näkyvälle valolle on hyvin korkea. Piste emittoi ison osan absorboimastaan valosta kirkkaina väreinä.
Tutkimusta johtavan tohtori Elton Santosin mukaan kvanttipisteillä voidaan kasvattaa näytön toistamien värien määrää yli 50 prosenttia. Tällainen uuden sukupolven FullHD-televisio voi olla totta jo 3-4 vuoden kuluessa, Santos arvioi.
Santos nimeää kvanttipisteiden uuden tuotantoprosessin AIE-prosessiksi (aggregation-induced emission). Tällä hetkellä AIE:llä voidaan tuottaa toistaiseksi kirkkain vihreä, joka on millään nanomateriaalilla saatu aikaan. Kun työssä saadaan valmiiksi samantasoinen sininen ja punainen, voidaan television ruudulla lopulta toteuttaa kaikki ne värit, jotka ihmissilmä kykenee erottelemaan.
Santosin mukaan tämä olisi televisioiden värintoiston ”Graalin malja”. Sitä enemmän värejä ei tarvita.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
