MPEG-tekniikka on dominoinut median koodausta 30 vuoden ajan, mutta nyt avoimet ja lisenssivapaat tekniikat ovat valtaamassa markkinoita. MPEG:n perustaja Leonardo Chiariglione sanoo, että MPEG- ja HVEC-standardit ovat suuressa riskissä ja tämä haittaa koodekkitekniikoiden kehitystä.
MPEG (eli Moving Picture Experts Group) on ISO:n alainen työryhmä, jossa on kehitetty lähes 180 standardia. Niitä käytämme me kaikki: esimerkiksi MP3, MPEG4 ja uusi tehokas videokoodekki HVEC. Työryhmän ongelma Chiarigionen mukaan on hallintotapa. Mikäli ongelmia ilmenee, niiden tuominen ratkaistavaksi tapahtuu liian hitaasti ja jäykästi.
Tämä näkyy esimerkiksi HEVC-videokoodauksen määrityksissä. Tekniikkaa hallitsevat kolme iso patenttiryhmää, sekä joukko yritykseksi, jotka eivät kuulu mihinkään pooliin. Sekava tilanne on saanut yritykset suosimaan avoimia koodekkeja. Viimeisin iso naula MPEG:n arkkuun tuli Applelta, joka tammikuun alussa liittyi AOM-ryhmän (Alliance for Open Media) perustajajäseneksi.
AOM:n nouseva videokoodekki on AV1. MPEG-perustajan mukaan HEVC on hyötysuhteeltaan selvästi parempi, eli yhtä laadukasta kuvaa saadaan siirrettyä selvästi alemmalla bittinopeudella.
MPEG:n sekava bisnesmalli, jossa joudutaan maksamaan rojalteja tekniikan IP-oikeuksien haltijoille, on tullut tiensä päähän. Malli on saanut mukaan patenttitrolleja, joiden intresseissä ei enää ole tekniikan kehittäminen vaan mahdollisimman suuren lisenssikorvauksen saaminen muualta hankituista patenteista.
Chiariglionen katkerankuuloinen tilannekuva löytyy hänen blogistaan. Siinä hän esittää ratkaisuksi uutta mallia, jossa MPEG-standardista olisi kaksi eri versiota: ilmainen mutta suoritusykyvyltään heikompi koodekki, sekä tehokkaampi tekniikka, jonka käytöstä maksettaisiin rojalteja.
Tälle mallille ei voi ennustaa kovin isoa suosiota. Vääjäämätön seuraus on se, että MPEG-standardit katoavat ennen pitkää markkinoilta. MPEG-video kuolee pois.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
