MPEG-tekniikka on dominoinut median koodausta 30 vuoden ajan, mutta nyt avoimet ja lisenssivapaat tekniikat ovat valtaamassa markkinoita. MPEG:n perustaja Leonardo Chiariglione sanoo, että MPEG- ja HVEC-standardit ovat suuressa riskissä ja tämä haittaa koodekkitekniikoiden kehitystä.
MPEG (eli Moving Picture Experts Group) on ISO:n alainen työryhmä, jossa on kehitetty lähes 180 standardia. Niitä käytämme me kaikki: esimerkiksi MP3, MPEG4 ja uusi tehokas videokoodekki HVEC. Työryhmän ongelma Chiarigionen mukaan on hallintotapa. Mikäli ongelmia ilmenee, niiden tuominen ratkaistavaksi tapahtuu liian hitaasti ja jäykästi.
Tämä näkyy esimerkiksi HEVC-videokoodauksen määrityksissä. Tekniikkaa hallitsevat kolme iso patenttiryhmää, sekä joukko yritykseksi, jotka eivät kuulu mihinkään pooliin. Sekava tilanne on saanut yritykset suosimaan avoimia koodekkeja. Viimeisin iso naula MPEG:n arkkuun tuli Applelta, joka tammikuun alussa liittyi AOM-ryhmän (Alliance for Open Media) perustajajäseneksi.
AOM:n nouseva videokoodekki on AV1. MPEG-perustajan mukaan HEVC on hyötysuhteeltaan selvästi parempi, eli yhtä laadukasta kuvaa saadaan siirrettyä selvästi alemmalla bittinopeudella.
MPEG:n sekava bisnesmalli, jossa joudutaan maksamaan rojalteja tekniikan IP-oikeuksien haltijoille, on tullut tiensä päähän. Malli on saanut mukaan patenttitrolleja, joiden intresseissä ei enää ole tekniikan kehittäminen vaan mahdollisimman suuren lisenssikorvauksen saaminen muualta hankituista patenteista.
Chiariglionen katkerankuuloinen tilannekuva löytyy hänen blogistaan. Siinä hän esittää ratkaisuksi uutta mallia, jossa MPEG-standardista olisi kaksi eri versiota: ilmainen mutta suoritusykyvyltään heikompi koodekki, sekä tehokkaampi tekniikka, jonka käytöstä maksettaisiin rojalteja.
Tälle mallille ei voi ennustaa kovin isoa suosiota. Vääjäämätön seuraus on se, että MPEG-standardit katoavat ennen pitkää markkinoilta. MPEG-video kuolee pois.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
