Suomen kuluttaja-asiamies ei pidä hyväksyttävänä Microsoftin tapaa toimia Windows 10 -päivitysten pakottamisessa sekä mainostamisessa. Microsoft on nyt luvannut jatkossa pidättäytyä vastaavasta toiminnasta suomalaiskäyttäjien osalta.
Microsoft asensi kuluttajien koneille Windows 10:n hankinta -sovelluksen (GWX), jonka tarkoitus oli yhtiön mukaan valmistella kuluttajaa Windows 10 -järjestelmäpäivitykseen. Sovellus asennettiin osana päivityspakettia, joka oli yhtiön toimesta määritelty ”suositelluksi päivitykseksi”, jolloin se valtaosalle kuluttajista latautui ja asentui automaattisesti. Asentamiseen ei kysytty erikseen kuluttajan suostumusta ja asennuksen estämiseksi kuluttajan olisi tullut osata muuttaa käyttöjärjestelmän Windows Update -päivitystyökalun oletusasetus jolla ”suositeltujen päivitysten” asentaminen olisi kielletty.
GWX-sovelluksen ilmoitukset avautuivat päällimmäiseksi työpöydälle ja keskeyttivät kuluttajan tietokoneen muun käytön. Viesteissä ei kerrottu sovelluksen tai Windows 10 -käyttöjärjestelmän ominaisuuksista vaan kiirehdittiin kuluttajia uuden ohjelmistoversion käyttöönottoon ja painostettiin heitä toimimaan nopeasti. Päästäkseen eroon viesteistä kuluttajan täytyi reagoida niihin. Sovellus esitti mainosmaisia viestejä Windows 10:stä kuluttajien koneilla kuukausien ajan.
Kuluttaja-asiamies huomautti, että tosiasiassa GWX-sovellus oli suoramarkkinoinnin työkalu, jonka Microsoft asensi kuluttajien koneille ilman kuluttajien etukäteistä ja nimenomaista hyväksyntää. GWX-sovelluksen kautta Microsoft toteutti markkinointia kuluttajia häiritsevällä ja painostavalla tavalla. Menettely oli kuluttajansuojalain vastaista aggressiivista menettelyä markkinoinnissa ja asiakassuhteessa.
Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota myös siihen, että Windows 10 -asennusprosessissa kuluttajan mahdollisuus omaan valintaan oli sivuutettu ja sopimuksen ”hyväksyminen” saattoi tapahtua ennalta ohjelmoitujen toimintojen perusteella. Microsoftin tekemien valintojen seurauksena kuluttajien täytyi erikseen kieltää (opt-out) asennuksen tai oletusasetusten käyttöönotto sen sijaan, että kuluttajilta olisi pyydetty niille hyväksyntä (opt-in). Tämä oli kuluttajansuojalain vastainen kohtuuton sopimusehtomenettely.
Microsoft oli esimerkiksi määritellyt niin, että jos kuluttaja sulki GWX-sovelluksen ilmoituksen painamalla ohjelmaikkunan yläkulman ”x”-painiketta, kuluttaja tuli samalla hyväksyneeksi asennusprosessin aloittamisen. Yleensä kyseinen painike tarkoittaa ”sulje” tai ”peruuta”, mutta Microsoft oli määritellyt sen tarkoittamaan ”ok” tai ”aloita”. Oletusasetusten vuoksi kuluttajat saattoivat myös tulla epähuomiossa hyväksyneeksi Windows 10 -käyttöehdot. Lisäksi Windows 10 -asennuksen yhteydessä Microsoft poisti ja vaihtoi osan kuluttajien käytössä olleista sovelluksista omiin tuotteisiinsa, mikäli kuluttaja ei huomannut etsiä ja vaihtaa valmiiksi aktivoitua oletusvalintaa.
Tapaamisessa kuluttaja-asiamiehen kanssa Microsoft sitoutui siihen, ettei se vastaisessa toiminnassaan kohdista aiempia Windows-versioita käyttäviin suomalaiskuluttajiin markkinointia asentamalla kuluttajien tietokoneille sovelluksia ilman kuluttajien nimenomaista ja ennakollista suostumusta. Yhtiö sitoutui myös siihen, ettei se tarjoa kuluttajille päivityksiä sellaisella opt-out toimintatavalla, jossa painikkeita ja toimintoja käytetään vastoin niiden normaalia, yleisesti tunnettua käyttötapaa.
Microsoftin toimintatapa Windows 10 -päivityksiin pakottamisessa on saanut paljon kritiikkiä ympäri maailmaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
