Viikonloppuna vietettiin varsin merkityksellisiä syntymäpäiviä. Helmikuun 3 päivänä vuonna 1998 perustettiin Open Source Initiative, joka sitten määritteli, mitä avoin lähdekoodi on. Open Source Initiativen sivuilla kerrotaan, että ajatus avoimesta lähdekoodista sai melkoisesti vastustusta ja jopa pilkkaa. Tuon ajan softataloista SCO ja Microsoft yrittivät tiukasti tappaa koko avoimen koodin idean, nyttemminhän Microsoft on oppinut jopa ”rakastamaan” avoimen koodin ohjelmistoja.
1990-luvun alussa Helsingissä omaa Linux-käyttöjärjestelmäänsä koodannut Linus Torvalds piti avoimen lähdekoodin ideasta hyvin nopeasti. Avoimeen Linux-ytimeen perustuvia käyttöjärjestelmiä on maailmalla satoja: Distrowatch listaa yli 300 eri versiota, joista jokaiseen käyttöön löytyy sopiva.
Vapaan ohjelmiston idea on toki vanhempi. Richard Stallman aloitti Free Software -liikkeen, mutta alkuaikoina ”vapaan” käsite oli ehkä helppo ymmärtää väärin. ”Avoin” on terminä paljon kuvaavampi.
Open Source Initiativen mukaan avoimen lähdekoodin ensimmäinen vuosikymmen innokkaiden harrastajien, tai hakkerien aikaa. Tuolloin tehtiin lähinnä erikoisohjelmistoja, joilla voitiin korvata kaupallisia softia.
Toinen vuosikymmen merkitsi keskittymistä erilaisiin ohjelmistokomponentteihin, mutta nyt alkavalla vuosikymmenellä kyse on yrityksistä ja yhteenliittymistä, jotka integroivat yhteen eri avoimen koodin yhteisöjen tuotoksia.
Avoin koodi on ollut valtaisan menestynyt projekti ja jokainen meistä käyttää avoimen koodin ohjelmistoja – ja yhä useammin laitteitakin – joka päivä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
