Orgaaniset aurinkokennot tulevat monen mielestä ratkaisemaan ison osan energiaongelmia. Linköpingin yliopiston professori Olle Inganäsin johdolla on kehitetty tekniikka, jolla orgaanisia kennoja voidaan painaa yksinkertaisemmalla ja edullisemmalla prosessilla kuin aiemmin.
Inganäsin tiimin tulokset on julkaistu Flexible Electronics -tiedelehdessä. Professorin itsensä mukaan orgaanisten kennojen hyötysuhde lähestyy jo perinteisten piipohjaisten kennojen lukemia, mutta tekniikoiden ei tarvitse kilpailla keskenään samoilla markkinoilla.
- Orgaanisia kennoja voidaan käyttää monessa kohteessa, jossa tarvitaan läpinäkyviä, pehmeitä, taipuvia, erivärisiä ja edullisesti valmistettavia kennoja, Inganäs sanoo.
Puolittain läpinäkyvässä aurinkokennomoduulissa (ks. kuva) käytetään elektrodeja, jotka ovat kaksi eri varianttia PEDOT:PSS-polymeeristä. Toista käytetään anodina ja toinen muokataan katodiksi. Moduulissa näkyvät raidat ovat juuri mainittuja anodi- ja katodimateriaaleja. Valoa imevä aktiivinen kerros on näiden välissä. Yksittäiset kennot moduulissa kytketään sarjaan.
Kun elektrodit ja aktiivikerros painetaan ohutkalvoina päällekkäin, vika yhdessä kerroksessa vahvistuu toisessa aiheuttaen lopulta lyhytsulkuja kennossa. Tähän asti ongelma on ratkaistu ajamalla sähkövirtaa kennon läpi.
Tämä menetelmä, jossa viat tavallaan ”poltetaan” pois, on työlästä ja aikaavievää. Lisäksi kunnolla toimivien kennojen saanto on aika huono. Inganäsin kehittämässä menetelmässä aktiivista polymeerimateriaalia käytetään liimana. Kaksi muovikalvoa – toisessa anodit ja toisessa katodit – päällystetään aktiivisella materiaalilla ja sen jälkeen rakenne laminoidaan. Koska prosessissa painetaan van kaksi kalvoa, virheiden määrä jää pienemmäksi ja todennäköisyys, että molemmissa kalvoissa olisi virhe juuri samassa kohtaa, on erittäin pieni.
Lisätietoa löytyy Linköpingin yliopiston sivuilta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
