Piin ominaisuuksien tullessa loppuun käytetyksi tutkijat etsivät uusia vähemmän tehoa kuluttavia mahdollisuuksia spintroniikasta. Se perustuu elektronien spinien suuntautumisen ominaisuuteen käsitellä ja tallentaa informaatiota. Tässä tarkoituksessa University of Arizonan tieteilijä tutkivat siirtymämetallin dikalgokeenejä eli TMD-materiaaleja (transition metal dichalcogenides).
Useimmat TMD:t osoittavat ominaisuuksiaan vain suurilla mutta vain yhden tai kolmen atomin ohuilla arkeilla. Niitä on vaikeita valmistaa laboratoriossa, puhumattakaan teollisesta massatuotannosta. Tohtoritutkijan Calley Eadsin neuvonantaja professori Oliver Montin tutkijaryhmä löysi äskettäin vaihtelevista tina- ja rikkikerroksista koostuvan vaihtoehdon, joissa ei tarvitse mennä atomisiin ohutlevyihin.
Tutkiakseen miten elektronit liikkuvat näissä materiaaleissa, tutkijat kehittivät "ajanottokellon", joka mahdollistaa liikkuvien elektronien seurannan attosekuntien eli sekunnin miljardisosan miljardisosien tarkkuudella. Lisäksi apuun tarvittiin laskennallinen fyysikko ja Stanfordin yliopiston SLAC:n röntgenspektroskopiaa ja asiantuntemusta.
Vahvalla röntgensäteilylähteellä nostettiin yksittäisiä elektroneja erittäin korkealle energiatasolle. Sen palatessa alkuperäiseen energiatasoonsa se tuottaa nimenomaisen signatuurin, jonka voi kaapata. Lisäksi tutkijat pystyivät erottamaan, olivatko elektronit samassa materiaalikerroksessa vai levisivätkö ne päällekkäisiin kerroksiin kiteen läpi.
Tutkijat näkivät elektronien virittyvän tällä tavoin siroten samassa kerroksessa äärimmäisen nopeasti, muutaman sadan attosekunnin ajassa. Sen sijaan elektroneilla, jotka ylittivät vierekkäiset kerrokset, kesti yli 10 kertaa pidempään palata perusenergian tilaansa. Tämä ero antaa tutkijoille mahdollisuuden erottaa toisistaan kaksi populaatiota.
- Olin todella innoissani löydettyäni tämä suunnallisen mekanismin, jossa varausten jakautuminen tapahtuu kerroksessa toisin kuin kerrosten läpi. Tällaista ei ollut koskaan ennen havaittu, kertoo tutkimuspaperin johtava kirjoittaja Calley Eads.
Tämä suuntaavuus on esimerkki siitä, mikä tekee TMD:stä kiehtovan tutkijoille: sitä voidaan käyttää informaation koodaamiseen. Esimerkiksi piistä ei löydy tällaista suuntaavuutta.
TMD-materiaaleissa insinöörit voisivat manipuloida elektroneja myös valolla, kuten laserilla, kirjoittaen, lukien ja käsittelen informaatiota optisesti. Ja ehkä jonain päivänä voi jopa tulla mahdolliseksi optisesti lomittaa informaatiota, mikä voisi avata tietä kvanttilaskentaan, arvioivat tutkijat.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 15.2.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
