Helsingin Sanomat kokosi eilen puoluejohtajat keskustelemaan tekoälystä televisioidussa paneelissa. Paneelin tuloksena voi toivoa, että poliitikot nojaavat mahdollisimman paljon asiantuntijoihin tehdessään tekoälyyn liittyviä päätöksiä.
Tekoäly on hankala aihe. Sille ei aina edes alan asiantuntijoiden kesken löydy selkeää, yksinkertaista määritelmää, joten ei sellaista voi poliitikoilta edes odottaa. Sen lisäksi, ettei puoluejohtajille näytä olevan oikein käsitystä siitä, mitä tekoäly on, ei heille näytä olevan realistista käsitystä siitä, millaisesta muutoksesta tulevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa on.
Eniten poliitikkoja tuntui huolettavan se, että iso osa töistä katoaa tekoälyn myötä. Tämä puolestaan kutistaa valtion verotuloja, minkä takia nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen tulee olemaan erittäin vaikeaa.
Verokannan kasvattaminen tietysti ratkaisee nämä ongelmat, ainakin puoluekentän vasemmalla laidalla. Paneelissa heitettiin ilmaan esimerkiksi robottivero tai pääomien entistä tiukempi verottaminen. Näillä ajatuksilla kovinkaan paljon tuotantoa ei saada kotimaassa pidettyä.
Pääministeri Juha Sipilä sentään insinöörimiehenä on vähän hajulla. Hän ymmärtää esimerkiksi sen, että datasta on tulossa tärkein uusi valuutta. Miksipä ei esimerkiksi Kelan hallussa olevaa tietoa voisi myydä ja saada sitä kautta tuloja valtiolle, Sipilä kysyi?
Sipilän johdolla on perustettu kansallinen tekoälyohjelma, jonka ensimmäinen raportti ja toimenpide-ehdotukset on saatu ulos. Niissä valtio panostaa sata miljoonaa euroa erilaisiin tekoälyn kehityshankkeisiin.
Yksi mielenkiintoinen tekoälyn sovellusalue on päätöksenteko ja tätä eilisessä paneelissakin sivuttiin. Vasemmistoliiton Li Andersson mietti, josko osa sosiaaliturvapäätöksistä voitaisiin automatisoida ja antaa tekoälyn tehtäväksi? Ajatus on oikeansuuntainen, mutta ei mene lähellekään riittävän pitkälle.
Lopulta suurin hyöty saadaan, kun tekoäly valjastetaan poliittiseen päätöksentekoon. Kun yhteisiä asioita ryhdytään hoitamaan pelkästään valtavaan datamäärään eli faktoihin perustuen, päätöksenteosta katoaa politikointi. Tekoälyä hyödyntävä järjestelmä kykenee faktojen perusteella tekemään paitsi kaikkien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen johtavan päätöksen, myös näkemään seurauksia, joita ihmisanalyysi ei koskaan voi päätellä.
Tällainen muutos toki tulee tarkoittamaan valtaisaa vastustusta poliitikoilta, jotka takertuvat hillotolppiinsa kaikin voimin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
