Moni käyttää erilaisia yksityisyyssessioita salatakseen, millä sivustoilla on käynyt. Esimerkiksi Chromessa tämä on ns. incognito-tila. Tämä ei kuitenkaan täysin salaa käyttäjän toimintaa. Onneksi MIT:n tutkijat ovat kehittäneet ongelmaan ratkaisun.
Massachusetts Institute of Technologyn tietotekniikan ja tekoälyn laboratorion tutkijat ovat yhdessä Harvardin tutkijoiden kanssa kehittäneet Veil-nimisen tekniikan (harso, verho). Siinä sivustoon lisätään pieni pätkä koodia, jonka avulla kaikki data, jonka selain lataa laitteen muistiin, salataan.
Tämän hetken selaimet lataavat tarvitsemansa datan koneen muistiin. Selainsession jälkeen ne yrittävät poistaa datan parhaansa mukaan. Nykykoneissa muistinhallinta on kuitenkin monimutkainen proseduuri, jossa data liikkuu jatkuvasti suoritinydinten ja välimuistien välillä. Kun muistipankki täyttyy, käyttöjärjestelmä saattaa siirtää dataa kiintolevylle, jossa se voi viipyä jopa päiviä.
MIT:n tutkijoiden mukaan selain ei yleisesti ottaen tiedä, mihin data on tallennettu. Ja vaikka se tietäisi, sillä ei ehkä ole oikeuksia poistaa tätä dataa. Tämä aiheuttaa tietoturvariskin käyttäjän kannalta.
Veil-selailussa selainpyynnät menevät erillisen palvelimen kautta. Selaimen muistiin tallentama data on täysin salattua ennen kuin se puretaan oikealla algoritmilla. Data säilyy salattuna niin kauan kuin se on selaimen käytössä eli käytännössä näkyy selaimen näytössä.
Tekniikan hyödyntäminen edellyttää toki, että sivustosta on laadittu oma Veil-versio. MIT:n tutkijat ovat onneksi kehittäneet kääntäjän, joka tekee tämän muunnoksen automaattisesti. Vaativampi urakka on niiden palvelimien ylläpito, joiden kautta Veil-selaaminen tapahtuu. Tutkijoiden mukaan tämä voisi onnistua vapaaehtoistyönä tai jonkun yhteisön tekemänä.
Tutkijoiden mukaan Veil toimii nykyisten selainten yksityisyysasetusten kanssa sekä salatuissa Tor-verkoissa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
