Moni käyttää erilaisia yksityisyyssessioita salatakseen, millä sivustoilla on käynyt. Esimerkiksi Chromessa tämä on ns. incognito-tila. Tämä ei kuitenkaan täysin salaa käyttäjän toimintaa. Onneksi MIT:n tutkijat ovat kehittäneet ongelmaan ratkaisun.
Massachusetts Institute of Technologyn tietotekniikan ja tekoälyn laboratorion tutkijat ovat yhdessä Harvardin tutkijoiden kanssa kehittäneet Veil-nimisen tekniikan (harso, verho). Siinä sivustoon lisätään pieni pätkä koodia, jonka avulla kaikki data, jonka selain lataa laitteen muistiin, salataan.
Tämän hetken selaimet lataavat tarvitsemansa datan koneen muistiin. Selainsession jälkeen ne yrittävät poistaa datan parhaansa mukaan. Nykykoneissa muistinhallinta on kuitenkin monimutkainen proseduuri, jossa data liikkuu jatkuvasti suoritinydinten ja välimuistien välillä. Kun muistipankki täyttyy, käyttöjärjestelmä saattaa siirtää dataa kiintolevylle, jossa se voi viipyä jopa päiviä.
MIT:n tutkijoiden mukaan selain ei yleisesti ottaen tiedä, mihin data on tallennettu. Ja vaikka se tietäisi, sillä ei ehkä ole oikeuksia poistaa tätä dataa. Tämä aiheuttaa tietoturvariskin käyttäjän kannalta.
Veil-selailussa selainpyynnät menevät erillisen palvelimen kautta. Selaimen muistiin tallentama data on täysin salattua ennen kuin se puretaan oikealla algoritmilla. Data säilyy salattuna niin kauan kuin se on selaimen käytössä eli käytännössä näkyy selaimen näytössä.
Tekniikan hyödyntäminen edellyttää toki, että sivustosta on laadittu oma Veil-versio. MIT:n tutkijat ovat onneksi kehittäneet kääntäjän, joka tekee tämän muunnoksen automaattisesti. Vaativampi urakka on niiden palvelimien ylläpito, joiden kautta Veil-selaaminen tapahtuu. Tutkijoiden mukaan tämä voisi onnistua vapaaehtoistyönä tai jonkun yhteisön tekemänä.
Tutkijoiden mukaan Veil toimii nykyisten selainten yksityisyysasetusten kanssa sekä salatuissa Tor-verkoissa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
