Aalto-yliopistossa kehitetään innovaatiota, jonka avulla voidaan laskea laajojen tietojärjestelmien kehityskustannuksia niin paljon, että esimerkiksi terveydenhuollossa käytettävän Apotin kaltaisia järjestelmiä voi alkaa toteuttaa puhtaalta pöydältä. Keksintö perustuu tekoälyn hyödyntämiseen.
Business Finland on myöntänyt 678 000 euroa Aalto-yliopiston tutkijan Jussi Rintasen uuden, tekoälyyn perustuvan tietojärjestelmäinnovaation kaupallistamiseen. Rintanen haluaa paitsi automatisoida tietojärjestelmien kehityksen, myös integroida kaikki järjestelmän osat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Terveydenhuollon ja valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeet sitovat hyvin paljon työvoimaa. Tietojärjestelmämarkkinat ovat Suomessa vuositasolla noin kahden miljardin euron, maailmanlaajuisesti arviolta 200 miljardin euron kokoiset.
Kalliiksi osoittautuneissa, pitkään kestäneissä tai kesken jääneissä tietojärjestelmähankkeissa on usein sama perusongelma: valtava määrä rutiininomaista ohjelmointityötä, jonka hallinnointi on vaikeaa. Kokonaisten järjestelmien rakentaminen alusta asti nykyaikaisella ohjelmointikielellä olisi suunnattoman työlästä. Siksi usein päädytään laajentamaan ja muuntelemaan vanhoja järjestelmiä, vaikka ne eivät vastaa organisaatioiden tai käyttäjien tarpeita.
- Suuret tietojärjestelmät perustuvat monesti ikivanhaan ohjelmakoodiin ja vanhanaikaisiin ohjelmointikieliin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-järjestelmä on rakennettu vanhalla ohjelmakoodilla, joka perustuu 1960-luvulla kehitettyyn MUMPS-ohjelmointikieleen”, Rintanen kertoo.
Rintasen tiimin kehittämä innovaatio automatisoi erityisesti tällaisia laajoja hankkeita. Sen ansiosta tavanomainen käsin ohjelmointi vähenee ja helpottuu huomattavasti. Kehityskustannukset laskevat niin paljon, että tietojärjestelmät voi suunnitella alusta alkaen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.
Rintasen kollegoineen suunnittelema teknologia perustuu päättelyn automatisointiin. Tavanomaisessa ohjelmakehityksessä ohjelmoijan huomio on ohjelmakoodin yksityiskohdissa, kun uudessa teknologiassa ohjelmat syntyvät automaattisilla hakumenetelmillä ja loogisella päättelyllä. Tulevaisuudessa teknologiaa laajennetaan vielä automaattisella päätöksenteolla, mikä tekee tietojärjestelmät nykyistä älykkäämmiksi.
- Tavoitteena on saada ohjelmistot joustavammiksi ja ymmärtämään paremmin tietojärjestelmän ulkopuolella olevan maailman toimintaa sekä päätöksenteon perusteita. Esimerkiksi terveydenhuollossa älykkäämmät tietojärjestelmät voisivat ottaa vastuulleen paljon nykyistä enemmän hallintoon kuuluvia tehtäviä ja päätöksentekoa. Tällainen älykkyys ohjelmoidaan kerran, eikä ohjelmoijan tarvitse erikseen suunnitella tai toteuttaa siihen perustuvia toiminnallisuuksia, kuvailee Rintanen.
Myös yritystoiminnan ja liiketoimintamallien kokeilu helpottuu, kun ohjelmistojen tekemisestä tulee edullisempaa ja helpompaa. Esimerkiksi verkkosivustojen ja -kauppojen perustaminen ja suunnittelu halpenevat, ja niistä voi tehdä helposti nykyistä monipuolisempia.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
