Tekoälyä hyödynnetään uusissa älypuhelimissa, kuvantunnistuksessa, Amazonin Alexassa ja monissa muissa laitteissa, mutta nyt koneoppiminen on tulossa myös PC-tietokoneeseen. Microsoft julkisti oman rajapintansa, jolla mikrot saadaan hyödyntämään tekoälymalleja. Kyseessä on WinML-tekniikka.
Käytännössä tekoälyä hyödyntävän sovelluksen tuominen Windowsiin tapahtuu niin, että ensin sovelluksen Visual Studio -projektiin tuodaan ONNX-malli. Visual Studio tuottaa mallista automaattisesti C#-tiedoston.
Lyhyesti kyse on siitä, että Windowsiin annetaan jokin syöte (vaikkapa käsinkirjoitettu numero tai kasvokuva), ja Windows osaa verrata syötettä ML-malliin. Vertailun perusteella Windows esimerkiksi tunnistaa kirjoitetun numeron tai kuvassa näkyvän henkilön.
Keskeistä Microoftin WinML-tekniikassa on se, että Visual Studiolla voidaan generoida sovelluksen tarvitsema koodi automaattisesti. Tietenkin tekoälymalli pitää ohjelmoida eli järjestelmä täytyy opettaa esimerkiksi tunnistamaan kuvia, mutta sovelluskehityksessä rajapinta tekee kaikesta ainakin periaatteessa varsin helppoa.
Microsoftin ilmoitus on tietenkin saanut laitekumppanit innostuneeksi. Intel, AMD, Qualcomm ja Nvidia hehkuttavat, miten seuraavassa Windows 10 -versiossa käyttäjät pääsevät jo hyödyntämään tekoälyä, joka prosessoidaan valmistajien suorittimilla.
ARM-arkkitehtuuri on ollut tähän asti pidemmällä tekoälyn hyödyntämisess.ä. Microsoft voi tosin viedä tekoälyprosessoinnin PC-koneissa tätäkin pidemmälle. Yhtiön valikoimissa on yritysoston kautta israelilaisen Movidiuksen VPU-suorittimia eli konenäköprosessoreja. Niitä käytetään ennen kaikkea autojen kamerajärjestelmissä, mutta Microsoft on jo vinkannut siihen suuntaan, että VPU-prosessoria oltaisiin tuomassa PC-koneiden emolevylle.
Tämä vastaisi dedikoitua tekoälyprosessoria PC-koneessa, jollainen löytyy esimerkiksi Huawein ja Applen uusimmista älypuhelimista. Tämä myös nopeuttaisi tekoälymallien laskentaa, kun sillä ei tarvitsisi rasittaa PC:n keskus- tai grafiikkaprosessoria.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
