Kvanttitietokoneita kehitetään ja rakennetaan nyt kaikkialla, koska tekniikka lupaa ratkaista monia sellaisia laskennallisia ongelmia, joihin nykytietokoneet eivät pysty. Nyt australialaistutkijat ovat tehneet merkittävän läpimurron kvanttikoneen tärkeän komponentin eli kubitin rakentamisessa.
Sydneyssä sijaitsevan New South Walesin yliopiston tutkijat ovat professori Michelle Simonsin johdolla onnistuneet ensimmäistä kertaa rakentamaan piille fosforiatomeista koostuvat kubitit, joiden välistä vuorovaikutusta he pystyvät ohjaamaan.
Kubitit ovat piialustalla 16 nanometrin päässä toisistaan. Toinen koostuu kahdesta fosforiatomista, toinen yhdestä. Kubittiparin ympärille on etsattu elektrodit, joilla niiden spiniä voidaan hallita.
Mikäl fosforikubittien spinit osoittavat eri suuntaan, ne vaihtavat spin-tilaansa. Mikäli spinit osoittavat samaan suuntaan, ne eivät vaikuta toisiinsa. Teorian mukaan kubittien välinen interaktio on mahdollista vain, jos niiden välinen etäisyys on maksimissaan 20 nanometriä.
Ensimmäistä kertaa tutkijat pystyvät mittapään avulla näkemän tarkasti kubittien sijainnin sekä mittaamaan niiden aaltotoiminnot. Tutkijat pystyvät myös replikoimaan kahden kubitin rakennetta, mikä mahdollistaa kvanttitietokoneen rakentamisen nyt, kun on mahdollista rakentaa kahden kubitin muodostama hila.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.