Pietsosähköiset materiaalit ovat elektroniikassa tuttuja materiaaleja. Nyt ryhmä fyysikoita on löytänyt materiaalin, jolla on samanlainen omaisuus, mutta magnetismin kannalta. Tällaisia ”pietsomagneettisia” materiaaleja esiintyy harvoin luonnossa, sanoo Kalifornian Davisin yliopiston fysiikan professori Nicholas Curro.
Curro ja kollegat tutkivat barium-rauta-arseeniyhdistettä, BaFe2As2, joka voi toimia suprajohteena noin 25 Kelvinin lämpötilassa ja hieman seostettuna. Tämäntyyppinen rautapohjainen suprajohde on mielenkiintoinen, sillä vaikka sen pitää olla melko kylmä, että se toimisi, se voidaan kuitenkin venyttää johdelangaksi.
BaFe2As2 on "nemaattinen" kide, koska sen rakenne käy läpi faasisiirron ennen muuttumistaan suprajohtavaksi. BaFe2As2:n tapauksessa sen kiderakenne muuttuu neliöstä suorakaiteen muotoon.
Curro ja jatko-opiskelijat Tanat Kissikov ja Matthew Lawson yrittivät tutkia materiaalia NMR-kuvantamisella (nuclear magnetic resonance) . He venyttivät materiaalia ja yrittivät selvittää, voisivatko he saada sen suorakulmaiseen muotoon. Yllättäen BaFe2As2:n magneettiset ominaisuudet muuttuivat, kun sitä venytettiin.
Materiaali ei ole perusmuodossaan magneettinen. Sen atomien spinit ovat vastakkaisiin suuntiin vuorotellen, eli se on antiferromagneetti. Mutta tutkijat havaitsivat, että magneettisten spinien suunta muuttuu mitattavalla tavalla, kun materiaali asetetaan rasitukseen.
Tässä vaiheessa ei ole teoriaa, joilla tuloksia voidaan selittää, Curro toteaa. Hänen laboratorionsa haluaa nähdä, voivatko muut aineet käyttäytyä samalla tavoin, ja josko mekaaninen rasitus voi vaikuttaa materiaalin suprajohtaviin ominaisuuksiin. Näitä kokeita ei suoritettu lämpötiloissa, joissa BaFe2As2 on suprajohde.
Löydös voisi johtaa esimerkiksi uudenlaisiin rasitusta kestäviin komponentteihin ilma-aluksissa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 22.3.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
