Terveyden seurannan kehoon liitettävät anturit saavat uuden ulottuvuuden. Tuftsin teknillisen korkeakoulun tutkijoiden kehittämä uudenlainen, hampaaseen kiinnitetty anturi pystyy suoraan ja langattomasti välittämään tietoa glukoosin, suolan ja alkoholin saannista.
Aiemmin anturointi ruokavalion seuraamiseksi on ollut kömpelöä kokonsa, johdotuksen ja rikkoutumisen vuoksi. Tuftsin insinöörit etsivät helppokäyttöisempää teknologiaa ja kehittivät anturin, joka on vain 2 x 2 millin kokoinen ja joka mukautuu ja sitoutuu joustavasti hampaan pintaan.
Anturit koostuvat kolmesta kerroksesta: keskimmäisestä bioresponsiivisesta kerroksesta, joka absorboi ravintoaineita tai muita havaittavia kemikaaleja. Anturin kerrokset muodostavat konformaalisen radiotaajuuskonstruktion, joka koostuu aktiivisesta kerroksesta, joka on kapseloitu kahden käänteisesti suunnatun rengasresonaattorin väliin.
Kun saapuva aalto osuu anturiin, osa siitä tukahtuu ja loput heijastetaan takaisinlähetteellä sen mukaisesti mitä ainetta anturi tunnistaa. Esimerkiksi jos keskuskerros tunnistaa suolaa tai etanolia, sen sähköiset ominaisuudet muuttuvat, jolloin anturi absorboi ja lähettää eri spektrin radiotaajuutta vaihtelevalla intensiteetillä. Näin ravintoaineet ja muut analyytit voidaan havaita ja mitata.
- Teoriassa voimme muokata bioresponsiivista kerrosta näihin antureihin kohdistumaan muihin kemikaaleihin - meitä rajoittaa vain luovuuttamme, toteaa vastaava kirjoittaja ja professori Fiorenzo Omenetto Tuftsin korkeakoulusta.
- Olemme laajentaneet yleistä RFID-tekniikkaa tunnistepakettiin, joka voi dynaamisesti lukea ja välittää tietoa ympäristöstään riippumatta siitä, kiinnitetäänkö se hampaan, ihon tai muun pinnan päälle.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 28.3.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
