Washingtonin yliopistossa on kehitetty maailman ensimmäinen nanokokoinen robotti, joka osaa lentää. RoboFly-hyönteinen on ensimmäistä kertaa noussut ilmaan omien siipiensä voimalla.
Tällaisia nanobotteja kehitetään monista syistä. Niiden avulla voisi esimerkiksi automatisoida sadon tarkastamisen pelloilla. Tai ne voisivat haistella öljyvuotoja ilman, että paikalle täytyy lähettää joku teknikko.
Keinotekoinen lentävä hyönteinen on kuitenkin melkoinen suunnitteluhaaste. Droneista tutut propellit eivät niihin käy, vaan lentämisen pitää perustua siipien käyttöön. Lisäksi robotin pitää saada varattua moniakkunsa niin, että virta riittää paitsi lentämiseen, myös integroidun älyn pyörittämiseen.
RoboFly on hieman hammastikkua kevyempi. Virtansa se saa lasersäteestä, jonka valon botin piiri muuntaa sähkövirraksi.
Suurin ongelma autonomisesti lentävän nanorobotin kehittämisessä on kuitenkin siipien toiminta. Se on hyvin tehosyöppö prosessi ja sekä teholähteen että siipiä ohjaavan ohjaimen istuttaminen nanobottiin olisivat lisänneet painoa liiaksi.
RoboFlyn esi-is RoboBee ratkaisi ongelman siten, että se oli yhdistetty johdolla teholähteeseen. RoboBee toimi, mutta iso askel autonomiseen lentämiseen jäi tuolloin ottamatta. Tämän takia sähkö syötetään RoboFly-bottiin lasestäeen avulla. Tämä oli tehokkain tapa hoitaa virransyöttö ilman, että itse botista tulisi paljon painavampi, tutkijat kertovat.
Tämäkin ratkaisu oli haastava. Nanobotin elektroniikan pitää pystyä muuntamaan aurinkokennolta tuleva 7 voltin jännite lentämisen edellyttämäsi 240 voltiksi. Eikä tälle elektroniikalle ole pienessä botissa tilaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
