Tekniikan akatemian säätiö palkitsi eilen tohtori Tuomo Suntolan miljoonan euron arvoisella Millennium-tiedepalkinnolla. Palkinto meni ilman muuta oikeaan osoitteeseen, sillä Suntolan kehittämä ALD-atomikerroskasvatus on uraauurtava innovaatio, joka on mahdollistanut nykyiset tietokoneiden prosessorit ja älypuhelimet. Moni ei tiedä, että Suntolan keksintö sai alkunsa teollisuuden instrumenttinäyttöjen kehityksestä.
Palkinnon ojentanut Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että ALD-tekniikka heijastaa suomalaista ajattelutapaa, jonka mukaan teknologisia haasteita voidaan aina ratkaista. – Keksintönne on muuttanut ihmisten elämää. Olen vaikuttunut ja ylpeä työstänne, presidentti kehui.
Suntola itse sanoi ottavansa palkinnon vastaan hyvin ylpeänä. – Olen iloinen, että palkintolautakunta katsoo ALD-tekniikan palkinnon arvoiseksi. Itse katson, että kunnia tästä kuuluu kaikille kollegoille, suomalaisille korkeakouluille ja yrityksille. Kiitän tuhansia ja kymmeniä tuhansia suunnittelijoita, jotka ovat tehneet ALD:stä niin merkittävän tekniikan tänä päivänä.
Tätä ei Suntolan mukaan olisi koskaan voinut arvata, kun tekniikkaa kehitettiin 1970-luvun alussa Instrumentariumin laboratoriossa. Vuonna 2004 hän kertoi haastattelussa, että kaikki lähti liikkeelle tarpeesta kehittää laadukkaita ja ohuita instrumenttinäyttöjä. Tutkimuksen jälkeen näyttötekniikaksi valittiin elektroluminenssi eli EL. Varsin nopeasti kävi ilmi, että niiden kehitys vaati fiksumman ohutkalvotekniikan kehitystä kuin mitä sillä hetkellä oli tarjolla.
Ohutkalvoista Suntolalla oli aiempaa kokemusta esimerkiksi Vaisalan ohutkalvokosteusanturien kehityksestä. Suntolan mukaan kyse oli teoreettisesta tutkimusprojektista, jossa järjestäytyneen materiaalin rakentamiseen tehdään järjestäytyneet kasvuolosuhteet. Tähän kiteytyi ALD-kasvatuksen idea.
Suntolan mukaan idea demonstroitiin syyskuussa 1974, jolloin tehtiin ensimmäinen ALE-kasvatus (atomic layer epitaxy). Heti ensimmäinen demo osoitti, että idea kasvattaa ohutkalvoa atomikerros kerrallaan toimi. Sen jälkeen kesti kauan aikaa osoittaa, miten ALD-kasvatus onnistuu käytännössä. Parin vuoden työn aikana kävi ilmi, ettei tällainen menetelmä oikein sopinut pienen instrumenttifirman toimintaan ja siksi haettiinkin partneriksi elektroniikka-alalta kasvua etsiä yritys. Sellainen oli Lohja Oy.
Suntolan mukaan yllättävää oli se, että heti ensimmäinen ALE-kasvuyritys onnistui. Tämä on fysiikassa poikkeuksellista, mutta osoitti että teoria oli laskettu oikein. – Olin odottanut, että kasvatuksessa syntyisi yksi atomikerros, mutta siinä syntyikin kolmasosa atomikerrosta. Siihen löytyi myöhemmin selvä syy, mutta se oli ainoa asia, mitä siinä ensimmäisessä demossa ihmettelin, Suntola kertoi vuonna 2004.
Ensimmäinen kasvatus tehtiin 2,5 x 5 sentin lasipalalle. Siitä kaikki alkoi. Loppu on niin sanotusti historiaa ja 43 vuotta myöhemmin Suntolan keksintö sai arvoisensa tunnustuksen. Suntolasta tuli samalla toinen suomalainen Millennium-palkittu palkinnon kahdeksanvuotisen historian aikana. Ensimmäinen oli Linuxin kehittäjä Linus Torvalds. Hän sai palkinnon vuonna 2012.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
