Tekniikan akatemian säätiö palkitsi eilen tohtori Tuomo Suntolan miljoonan euron arvoisella Millennium-tiedepalkinnolla. Palkinto meni ilman muuta oikeaan osoitteeseen, sillä Suntolan kehittämä ALD-atomikerroskasvatus on uraauurtava innovaatio, joka on mahdollistanut nykyiset tietokoneiden prosessorit ja älypuhelimet. Moni ei tiedä, että Suntolan keksintö sai alkunsa teollisuuden instrumenttinäyttöjen kehityksestä.
Palkinnon ojentanut Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että ALD-tekniikka heijastaa suomalaista ajattelutapaa, jonka mukaan teknologisia haasteita voidaan aina ratkaista. – Keksintönne on muuttanut ihmisten elämää. Olen vaikuttunut ja ylpeä työstänne, presidentti kehui.
Suntola itse sanoi ottavansa palkinnon vastaan hyvin ylpeänä. – Olen iloinen, että palkintolautakunta katsoo ALD-tekniikan palkinnon arvoiseksi. Itse katson, että kunnia tästä kuuluu kaikille kollegoille, suomalaisille korkeakouluille ja yrityksille. Kiitän tuhansia ja kymmeniä tuhansia suunnittelijoita, jotka ovat tehneet ALD:stä niin merkittävän tekniikan tänä päivänä.
Tätä ei Suntolan mukaan olisi koskaan voinut arvata, kun tekniikkaa kehitettiin 1970-luvun alussa Instrumentariumin laboratoriossa. Vuonna 2004 hän kertoi haastattelussa, että kaikki lähti liikkeelle tarpeesta kehittää laadukkaita ja ohuita instrumenttinäyttöjä. Tutkimuksen jälkeen näyttötekniikaksi valittiin elektroluminenssi eli EL. Varsin nopeasti kävi ilmi, että niiden kehitys vaati fiksumman ohutkalvotekniikan kehitystä kuin mitä sillä hetkellä oli tarjolla.
Ohutkalvoista Suntolalla oli aiempaa kokemusta esimerkiksi Vaisalan ohutkalvokosteusanturien kehityksestä. Suntolan mukaan kyse oli teoreettisesta tutkimusprojektista, jossa järjestäytyneen materiaalin rakentamiseen tehdään järjestäytyneet kasvuolosuhteet. Tähän kiteytyi ALD-kasvatuksen idea.
Suntolan mukaan idea demonstroitiin syyskuussa 1974, jolloin tehtiin ensimmäinen ALE-kasvatus (atomic layer epitaxy). Heti ensimmäinen demo osoitti, että idea kasvattaa ohutkalvoa atomikerros kerrallaan toimi. Sen jälkeen kesti kauan aikaa osoittaa, miten ALD-kasvatus onnistuu käytännössä. Parin vuoden työn aikana kävi ilmi, ettei tällainen menetelmä oikein sopinut pienen instrumenttifirman toimintaan ja siksi haettiinkin partneriksi elektroniikka-alalta kasvua etsiä yritys. Sellainen oli Lohja Oy.
Suntolan mukaan yllättävää oli se, että heti ensimmäinen ALE-kasvuyritys onnistui. Tämä on fysiikassa poikkeuksellista, mutta osoitti että teoria oli laskettu oikein. – Olin odottanut, että kasvatuksessa syntyisi yksi atomikerros, mutta siinä syntyikin kolmasosa atomikerrosta. Siihen löytyi myöhemmin selvä syy, mutta se oli ainoa asia, mitä siinä ensimmäisessä demossa ihmettelin, Suntola kertoi vuonna 2004.
Ensimmäinen kasvatus tehtiin 2,5 x 5 sentin lasipalalle. Siitä kaikki alkoi. Loppu on niin sanotusti historiaa ja 43 vuotta myöhemmin Suntolan keksintö sai arvoisensa tunnustuksen. Suntolasta tuli samalla toinen suomalainen Millennium-palkittu palkinnon kahdeksanvuotisen historian aikana. Ensimmäinen oli Linuxin kehittäjä Linus Torvalds. Hän sai palkinnon vuonna 2012.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
