Puolijohdealan tutkijat kehittävät jatkuvasti uusia ratkaisuja pitääkseen Mooren lain hengessä. Nyt tosin liikutaan jo erittäin pienissä geometrioissa. Belgialainen mikroelektroniikan tutkimuskeskus on yhdessä singaporelaisen Unisantisin kanssa kehittänyt SRAM-solun, joka käy alle 5 nanometrin tuotantoon.
SRAM-tekniikka perustuu Unisantisin SGT-rakenteeseen (Surrounding Gate Transistor), jossa SRAM-solun vaatimat kuusi transistoria ovat pystysuunnassa. Samantyyppisiä ratkaisuja ovat tutkineet suuret muistivalmistajat Samsungin johdolla.
Valmistetussa protossa SRAM-solun koko oli 0,0205 neliömikronia. Pilaritransistorien välinen etäisyys oli 50 nanometriä. Solu on 24 prosenttia pienempi kuin tähän asti kehitetty pienin SRAM-solu, joka on Samsungin käsialaa.
Pystysuorissa transistoreissa haaste on pilarien vakaus. Tähän IMEC pääsi EUV-litografialla. Tuloksena oli prosessi, joka on tutkijoiden mukaan kustannuksiltaan kilpailukykyinen FinFET-pohjaisten SRAM-piirien valmistuksen kanssa.
Pystysuorilla transistoreilla on omat haasteensa. Niiden pitäisi olla selvästi suorituskykyisempiä, jotta voisivat kilpailla FinFET-pohjaisen logiikan kanssa.
Oululaistaustainen elektroniikkayhtiö TactoTek on nimittänyt tekniikan tohtori Pälvi Apilon uudeksi teknologiajohtajakseen. Apilo on ollut osa TactoTekin asiantuntijatiimiä vuodesta 2018 ja toiminut viimeksi yhtiön ennakoinnin ja tutkimuksen johtajana.
Kosketusnäyttö on olennainen osa jokaista nykyaikaista maksujärjestelmää ja myyntipisteen POS-päätettä (point of sale terminal). Sen tietoturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Bluetooth ja Wi-Fi ovat olleet vuosikymmenten ajan vakiovalinnat langattomissa kuulokkeissa, peliohjaimissa ja oheislaitteissa. Nyt tilanne muuttuu nopeasti: yhdysvaltalainen Spark Micro tuo markkinoille UWB-pohjaisen (Ultra-Wideband) ratkaisun, joka tarjoaa huomattavasti paremman vasteajan, tiedonsiirtonopeuden ja energiatehokkuuden.
