Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä ja maat laitetaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Suomi oli listan ykkönen vuonna 2016, kakkonen viime vuonna ja nyt se on pudonnut sijalle kolme.
Yhdysvallat harppasi kuudennelta sijalta toiseksi, Suomen ohi. Norja jatkaa kärjessä. Ruotsi ja Tanska menettivät sijoituksiaan viime vuoteen verrattuna ja löytyvät nyt sijoilta viisi ja kuusi.
– Kyse ei ole siitä, että Suomi olisi digitaantumassa. Vertailumaissa kehitys on kuitenkin ollut jonkin verran rivakampaa, sanoo Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen.
– Digitaalista tulevaisuutta on rakennettava globaaliin vaikuttavuuteen nojautuen. Tietopolitiikan, lainsäädännön ja verkkoratkaisujen on tuettava uusia käyttäjälähtöisiä digitaalisia palveluita. Tavoite ei voi olla muu kuin se, että Suomi on tässä edelläkävijä, toteaa keynote-puheen Digibarometrin julkistustilaisuudessa pitänyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
Kaikkina vuosina Suomen Digibarometri-sijoitusta on pönkittänyt tasaisuus eri ulottuvuuksissa. Tämän vuoden Digibarometrissa Suomen edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat maailman toiseksi parhaat. Käytössä ja erityisesti vaikutuksissa sijoitumme hieman heikommin. Suomessa on esimerkiksi moniin muihin maihin verrattuna korkea ICT-pääoman taso, mutta sen vaikutus talouskasvuun on vertailumaiden heikoimpia.
Yritykset on aiemmin ollut Suomen johtava digisektori. Nyt suomalaisyritysten asema heikkenee suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin. Esimerkiksi norjalaisyrityksiä selvästi yleisemmät ICT-osaajien rekrytointivaikeudet rajoittavat suomalaisten yritysten menestystä. Julkinen sektori säilyttää hyvän asemansa, kansalaisten kohdalla taas Suomen suhteellinen asema heikkenee yhdellä pykälällä viimevuotiseen verrattuna.
Petri Rouvinen muistuttaa, että Suomi on ollut mitalisijoilla koko Digibarometrin historian ajan. - Suomen keskeinen haaste on se, että digitaalisuuden edellyttämiä syvällisiä toimintatapamuutoksia tehdään edelleen laiskasti. Uudet ratkaisut tuodaan organisaatioihin ilman uuden teknologiaan edellyttämiä muutoksia eikä liiketoimintamalleja mietitä uudestaan digin tuomien mahdollisuuksien näkökulmasta. Tällöin osa hyödystä jää saavuttamatta.
Digibarometri 2018 -raportti löytyy pdf-tiedostona täältä.