Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä ja maat laitetaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Suomi oli listan ykkönen vuonna 2016, kakkonen viime vuonna ja nyt se on pudonnut sijalle kolme.
Yhdysvallat harppasi kuudennelta sijalta toiseksi, Suomen ohi. Norja jatkaa kärjessä. Ruotsi ja Tanska menettivät sijoituksiaan viime vuoteen verrattuna ja löytyvät nyt sijoilta viisi ja kuusi.
– Kyse ei ole siitä, että Suomi olisi digitaantumassa. Vertailumaissa kehitys on kuitenkin ollut jonkin verran rivakampaa, sanoo Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen.
– Digitaalista tulevaisuutta on rakennettava globaaliin vaikuttavuuteen nojautuen. Tietopolitiikan, lainsäädännön ja verkkoratkaisujen on tuettava uusia käyttäjälähtöisiä digitaalisia palveluita. Tavoite ei voi olla muu kuin se, että Suomi on tässä edelläkävijä, toteaa keynote-puheen Digibarometrin julkistustilaisuudessa pitänyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
Kaikkina vuosina Suomen Digibarometri-sijoitusta on pönkittänyt tasaisuus eri ulottuvuuksissa. Tämän vuoden Digibarometrissa Suomen edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat maailman toiseksi parhaat. Käytössä ja erityisesti vaikutuksissa sijoitumme hieman heikommin. Suomessa on esimerkiksi moniin muihin maihin verrattuna korkea ICT-pääoman taso, mutta sen vaikutus talouskasvuun on vertailumaiden heikoimpia.
Yritykset on aiemmin ollut Suomen johtava digisektori. Nyt suomalaisyritysten asema heikkenee suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin. Esimerkiksi norjalaisyrityksiä selvästi yleisemmät ICT-osaajien rekrytointivaikeudet rajoittavat suomalaisten yritysten menestystä. Julkinen sektori säilyttää hyvän asemansa, kansalaisten kohdalla taas Suomen suhteellinen asema heikkenee yhdellä pykälällä viimevuotiseen verrattuna.
Petri Rouvinen muistuttaa, että Suomi on ollut mitalisijoilla koko Digibarometrin historian ajan. - Suomen keskeinen haaste on se, että digitaalisuuden edellyttämiä syvällisiä toimintatapamuutoksia tehdään edelleen laiskasti. Uudet ratkaisut tuodaan organisaatioihin ilman uuden teknologiaan edellyttämiä muutoksia eikä liiketoimintamalleja mietitä uudestaan digin tuomien mahdollisuuksien näkökulmasta. Tällöin osa hyödystä jää saavuttamatta.
Digibarometri 2018 -raportti löytyy pdf-tiedostona täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
