Satelliittipaikannus edellyttää erittäin tarkkaa kellosignaalia ja satelliiteissa tämä hoidetaan nykyisin atomikelloilla. Ne ovat kuitenkin liian isoja ja kalliita käytettäväksi esimerkiksi älypuhelimessa. Onneksi MIT:n tutkijat ovat kehittäneet ratkaisuksi lupaavan uuden tekniikan: molekyylikellon.
Atomi- ja molekyylikellon kokoero on merkittävä. ”Hieman” karrikoiden voidaan sanoa, että atomikelloa pitäisi vetää perässään peräkärryllä, mutta Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat ovat istuttaneet molekyylikellon pienelle sirulle.
Eroja on myös toiminnassa. Atomikello mittaa aikaa atomien resonanssin perusteella, kun se altistetaan tietylle taajuudelle. Koska atomikelloa ei voi istuttaa älypuhelimeen, se paikantaa itsensä kolmen satelliittisignaalin perusteella. Virheitä voidaan paikata lisäsignaaleilla, mutta tämä hidastaa tarkan paikkatiedon saamista.
Molekyylikello sen sijaan määrittää ajan vakioiden, mitattavan molekyylien pyörimisliikkeen perusteella, kun ne altistetaan erittäin korkeataajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle. Molekyylin pyörimisen vaatiman energian perusteella aika voidaan määrittää erittäin tarkasti.
Kokeissa molekyylikellon keskimääräinen virhe oli yksi mikrosekunti tunnissa. Tämä on pienikokoisten atomikellojen tarkkuuden luokkaa ja 10 000 kertaa älypuhelimissa käytettyjä kidepohjaisia oskillaattoreita tarkempaa. Täysin elektroninen piiri voidaan lisäksi valmistaa CMOS-prosessissa, joten tekniikka ei kuluta energiaa samalla tavoin kuin atomikellot.
MIT:n visiossa jokainen elektroniikkalaite sisältää molekyylikellon komponenttiensa kulmassa, mikä tuo eri toimintoihin atomikellon tarkkuuden. Molekyylikellon ansiosta laitteet tietävät entistä tarkemmin sijaintinsa myös silloin, kun satelliittisignaaleja ei ole saatavilla, kuten vedenalaisessa toiminnassa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
