Älypuhelin on yleisin musiikintoiston väline, mutta tällä hetkellä se on suurten muutosten alla. Vanha audioliitäntä katoaa pikkuhiljaa ja C-tyypin USB-liitäntä on korvaamassa sitä. Siksi onkin yllättävää, että Androidin audiotuki on ajastaan jäljessä.
AndroidAuthority-sivusto on julkaissut artikkelin, joka kuvaa hyvin tämän hetken haasteita audion toistossa. Yllättävin on tieto siitä, että Androidissa ei ole päivitetty USB-audiokoodekkia sitten Lollipop- eli 5.0-version eli vuoden 2014 jälkeen. Edelleen Android käyttää USB Audio Class eli ADC 1.0:aa.
ADC 1.0 tukee 24-bittistä ääntä kahdella kanavalla 48 kilohertsin näytteistystaajuudella. USB:n audiokoodekki on kuitenkin jo ehtinyt versioon 3.0. Monet valmistajat ovatkin tukeneet uudempaa standardia omissa laitteissaan. Tämä on kuitenkin ongelma, koska kuluttajat eivät tiedä, minkätasoista musiikkia laitteilla voi toistaa ja mitä kuulokkeita ne tukevat.
AndroidAuthorityn mukaan ongelmien selitys voi löytyä USB-standardeista. ADC 1.0 toimii hyvin ensimmäisen polven USB-yhteyden yli. Sen sijaan USB 2.0 kuluttaa selvästi enemmän tehoa.
USB:n 3.0-standardi kuitenkin korjaa tehonkulutusongelman. Uusilla toiminnoilla kuten LPM1:llä (High-Speed USB’s Link Power Management) audiota voidaan siirtää laadukkaammin USB3-liitäntää pitkin, sillä pakettien lähettämisen välillä tehonkulutus saadaan puristettua nollaan.
Näin USB-audioliitännän tehonkulutus tulee käytännössä samalle tasolla kuin vanhoissa 3,5-millisissä audioplugeissa. Samalla musiikkia voidaan USB 3.0 -liitännän yli kuunnella selvästi laadukkaampana eli 32-bittisenä 384 kilohertsin näytteistyksellä. Tämän ero vanhaan ADC 1.0:een on selvästi korvin kuultavissa.
Uudet USBC-liitäntäiset kuulokkeet ansaitsevat paremman audiokoodekin eikä lähes viisi vuotta vanhaa tekniikkaa. AndroidAuthority päättää.
Lue lisää täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
