Linus Torvalds kertoi Linux-kehittäjien sähköpostilistalla pitävänsä määrittelemän ajan taukoa kernelin valvonnasta, jotta voisi löytää keinoja parantaa omaa käyttäytymistään. Torvalds näyttää taipuneen amerikkalaisen poliittisen korrektiuden edessä, mutta on syytä kysyä, voiko päätös uhata jopa koko Linux-projektia.
Torvaldsia on varmaan kahdenkymmenen vuoden ajan moitittu siitä, miten töykeästi hän käyttäytyy kehittäjien edessä. Jos koodi on ollut Torvaldsin mielestä huonoa, hän on nimittänyt sitä paskaksi ja toivottanut koodin tuottajan kuvainnollisesti alimpaan helvettiin.
Välillä Torvalds on pyytänyt käytöstään anteeksi. Hän on kuitenkin syyllistynyt verbaalisiin hyökkäyksiinsä tasaisin väliajoin. Nyt Torvalds tunnustaa, ettei hän ole ”emotionaalisesti kovin empaattinen”. Lisäksi hän nyt tunnustaa tämän ominaisuuden ongelmaksi, jonka hän haluaa korjata. Kernelin valvonta on siksi siirretty ainakin joksikin aikaa Greg Kroah-Hartmanin vastuulle.
Torvaldsin päätöstä ja yritystä parantaa tapaansa on kiitelty, mutta kukaan ei tunnu ajattelevan asiaa itse Linux-ytimen kannalta. Entä jos onkin niin, että Torvaldsin tinkimätön asenne on osa Linuxin menestystarinaa? Entä jos karkea käytös on estänyt huonon koodin lipsahtamisen osaksi kerneliä?
Torvaldsin käytöksen takia useiden kehittäjien on sanottu luopuneen Linux-kehitystyöstään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ytimeen on tuottanut koodia noin 10 000 kehittäjää. Tässä kohtaa sota ei todellakaan kaipaa yhtä miestä tai naista. Eikä edes muutamaa kymmentä.
Torvalds korostaa tulevansa takaisin ytimen valvojaksi, kun on oppinut läksynsä. Mutta millaiseksi Linux-kehitys muuttuu? Hidastuuko prosessi, kun Torvaldsin aika kuluu huonoa koodia tuottavien koodaajien sivistyneeseen päänsilittelyyn ja ymmärtämiseen?
Nykyisessä mielipideilmastossa Torvaldsin käytös pöyristyttää tietenkin kasvavaa joukkoa ihmisiä. Kannattaa silti muistuttaa, että hänen toimintatavoillaan Linux on maailman ylivoimaisesti menestynein ohjelmistoprojekti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
