Linus Torvaldskin on sanonut, että Linuxin heikko markkinaosuus PC-tietokoneissa on hänen suurin henkilökohtainen tappionsa. Tälläkin hetkellä vain kolme prosenttia PC-koneista toimii Linuxilla. Mutta miksi näin on? Linux-kehittäjä Simon Peter esitteli oman näkemyksensä ongelman syistä.
Ensinnäkin Linux on erittäin fragmentoitunut. Kolme prosentin siivu on jaettu usean sadan jakeluversion kesken, jotka eroavat toisistaan. Lisäksi tarjolla on kymmeniä eri työpöytiä, joilla sovellusten ulkonäöstä on paljon kiistaa. – Ratkaisu ei voi olla se, että jokaisesta sovelluksesta kehitetään eri versio eri jakeluversioihin ja eri työpöydille, Peter korosti.
Tämän takia esimerkiksi Adobe ei halua tarjota Photoshop-työkalujaan Linuxille. Peterin mukaan tämä voisi muuttua. Moni nykysovellus on alustariippumaton ja esimerkiksi Qt:llä koodatut käyttöliittymät toimivat hyvin kaikenlaisilla alustoilla. Firefox-selain on tästä hyvä esimerkki.
- Tyypillinen Linux-jakelu ei ole alusta Windowsin tai MacOS:n tapaan. Sovelluksia ei ajeta käyttöjärjestelmän päällä vaan ne asennetaan osaksi käyttöjärjestelmää. Kaikki menestyneet PC-käyttöjärjestelmän ovat alustoja. Eri Linux-jakeluversiot eivät ole, Peter valitti.
- Linux-jakeluita ei ole optimoitu ajamaan kolmansien osapuolten sovelluksia. Niissä maailma halutaan paketoida omaksi kokonaisuudekseen. Eikä jakeluissa anneta takeita sille, mihin kehittäjä voi käyttöjärjestelmässä luottaa.
Linux-ydin itsessään sisältää hyvin vakaan liitännän käyttöliittymään. Tällä hetkellä sovelluksia voi kasvavassa määrin asentaa ns. Snap-paketteina, joka yrittää korvata Linuxin puutteita alustana. Tämä ei ratkaise ongelmaa, Peter varoittaa.
Ainoa ratkaisu Peterin mielestä on yhteinen Linux-työpöytäalusta, jossa taataan esimerkiksi yhteensopivuus eri sovelluksiin vielä usean vuoden kuluttuakin. Tällä hetkellä esimerkiksi kirjastot sijoitetaan eri jakeluissa eri polkuihin. Ja kaikki sanovat, ettei asialle voi mitään.
Peterin mukaan jonkun pitäisi standardoida se, miten kirjastot ja ydinpalvelut on toteutettu eri jakeluversioissa. Hän myös esittää joitakin ehdotuksia, joilla Linuxista saataisiin kehitettyä enemmän alustankaltainen järjestelmä. Merkittävin lienee uusi standardointielin, joka valvoisi Linux-työpöytästandardia.
Peterin esitys löytyy Githubista.
Infineon Technologies on tänään julkistanut AURIX TC4Dx -mikro-ohjaimen, joka on uusimman AURIX TC4x -perheen ensimmäinen jäsen. Uusi mikro-ohjain perustuu 28 nanometrin teknologiaan ja tarjoaa lisää suorituskykyä sekä korkeanopeuksisia yhteyksiä.
Viikon päästä alkavat Münchenissä ammattielektroniikan tärkeimmät messut, kun Electronica avaa ovensa. Tämä tarkoittaa, että messujen uusien tuotteiden vyöry on jo alkanut. Flex Power Systems lupaa esitellä Münchenissä uutta datakeskusten teholähdettään.
Intel on ollut viime aikoina uudenlaisissa huhuissa, kun yhtiötä on välillä pilkottu, välillä myyty. Kolmannen neljänneksen tulokseen kirjattiin massiiviset 16,6 miljardin dollarin tappiot, mutta pääjohtaja Pat Gelsinger sanoo silti, että Inteliä tai sen osia ei olla myymässä minnekään.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
