Linus Torvaldskin on sanonut, että Linuxin heikko markkinaosuus PC-tietokoneissa on hänen suurin henkilökohtainen tappionsa. Tälläkin hetkellä vain kolme prosenttia PC-koneista toimii Linuxilla. Mutta miksi näin on? Linux-kehittäjä Simon Peter esitteli oman näkemyksensä ongelman syistä.
Ensinnäkin Linux on erittäin fragmentoitunut. Kolme prosentin siivu on jaettu usean sadan jakeluversion kesken, jotka eroavat toisistaan. Lisäksi tarjolla on kymmeniä eri työpöytiä, joilla sovellusten ulkonäöstä on paljon kiistaa. – Ratkaisu ei voi olla se, että jokaisesta sovelluksesta kehitetään eri versio eri jakeluversioihin ja eri työpöydille, Peter korosti.
Tämän takia esimerkiksi Adobe ei halua tarjota Photoshop-työkalujaan Linuxille. Peterin mukaan tämä voisi muuttua. Moni nykysovellus on alustariippumaton ja esimerkiksi Qt:llä koodatut käyttöliittymät toimivat hyvin kaikenlaisilla alustoilla. Firefox-selain on tästä hyvä esimerkki.
- Tyypillinen Linux-jakelu ei ole alusta Windowsin tai MacOS:n tapaan. Sovelluksia ei ajeta käyttöjärjestelmän päällä vaan ne asennetaan osaksi käyttöjärjestelmää. Kaikki menestyneet PC-käyttöjärjestelmän ovat alustoja. Eri Linux-jakeluversiot eivät ole, Peter valitti.
- Linux-jakeluita ei ole optimoitu ajamaan kolmansien osapuolten sovelluksia. Niissä maailma halutaan paketoida omaksi kokonaisuudekseen. Eikä jakeluissa anneta takeita sille, mihin kehittäjä voi käyttöjärjestelmässä luottaa.
Linux-ydin itsessään sisältää hyvin vakaan liitännän käyttöliittymään. Tällä hetkellä sovelluksia voi kasvavassa määrin asentaa ns. Snap-paketteina, joka yrittää korvata Linuxin puutteita alustana. Tämä ei ratkaise ongelmaa, Peter varoittaa.
Ainoa ratkaisu Peterin mielestä on yhteinen Linux-työpöytäalusta, jossa taataan esimerkiksi yhteensopivuus eri sovelluksiin vielä usean vuoden kuluttuakin. Tällä hetkellä esimerkiksi kirjastot sijoitetaan eri jakeluissa eri polkuihin. Ja kaikki sanovat, ettei asialle voi mitään.
Peterin mukaan jonkun pitäisi standardoida se, miten kirjastot ja ydinpalvelut on toteutettu eri jakeluversioissa. Hän myös esittää joitakin ehdotuksia, joilla Linuxista saataisiin kehitettyä enemmän alustankaltainen järjestelmä. Merkittävin lienee uusi standardointielin, joka valvoisi Linux-työpöytästandardia.
Peterin esitys löytyy Githubista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
