Autonomisia ajoneuvoja testaan usein Kaliforniassa tai Etelä-Euroopan teillä, jossa sää ei aiheuta ongelmia liiallista auringonpaistetta lukuunottamatta. Mutta miten käy robottiautolta Suomen talvessa ajaminen? Arctic Challenge -tutkimushankkeen ensimmäisten tulosten mukaan suomalaistutkijat voivat ratkaista nämäkin ongelmat.
Arctic Challenge -tutkimushankkeessa 15 suomalaisyritystä etsii neljällä osa-alueella ratkaisuja pohjoisten olosuhteiden tuomiin haasteisiin tieliikenteen automaatiolle: reunapaalut ja aurauskepit, tieliikenteen olosuhdetiedon ennakoivat viestit esim. liukkaasta tienpinnasta, etäohjaus ja langaton tiedonsiirto sekä paikkatieto ja paikantaminen. Hankkeen ovat käynnistäneet vuonna 2017 Liikennevirasto ja Trafi. Hankkeen lopputulokset julkaistaan ensi vuonna.
- Hankkeessa mukana olevien yritysten ensimmäinen yhteinen testiviikko tehtiin onnistuneesti tammikuussa. Tämän lisäksi yritykset toteuttivat omia testejään sekä kesäisissä että talvisissa olosuhteissa. Nyt saadut tulokset ovat alustavia ja kokeilut jatkuvat talven yli. Seuraamme suurella mielenkiinnolla vahvistavatko tulevien testien mittaustulokset nyt saatuja oppeja”, kertoo johtava asiantuntija Anna Schirokoff Trafista.
Lapin Ammattikorkeakoulun ja Roadscanners Oy:n työyhteenliittymä on tutkinut tienvarressa oleviin reunapaaluihin kiinnitettävien eri materiaaleista muotoiltujen heijastepintojen vaikutuksia tutkasensorien kykyyn havaita reunapaaluja. Heijasteet pyrkivät parantamaan lumisella tiellä automaattiajoneuvon sijainnin paikantamista. Alustavien tulosten perusteella kokeiluja jatketaan muovikoteloituja alumiinisia kulmaheijasteita käyttäen. Selvitettävänä on vielä, miten heijastinpintojen kulmat vaikuttavat niiden havaitsemiseen liikkuvasta ajoneuvosta.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n johtama työyhteenliittymä on puolestaan tutkinut matkaviestinverkkoa sekä lyhyen kantaman tiedonsiirtoa tieliikenteen olosuhdetiedon välittämiseen arktisissa olosuhteissa. Ensimmäisissä kokeiluissa tieinfrastruktuuriin asennetun lyhyen kantaman radioteknologian avulla välitettiin onnistuneesti varoituksia kuljettajalle tiellä edessä olevasta vaarasta. Lisäksi VTT:n automaattiajoneuvo Martti on saavuttanut 40 km/h -nopeuden lumisilla teillä sekä pystynyt suodattamaan lumipölyn haittavaikutuksia tutkasensorien havainnoista.
Sensible4 Oy:n johtama kahdeksan yrityksen ryhmittymä on tutkinut ajoneuvon paikannusta ajamalla useita testiajoja automaattiauto Jutolla. Ensimmäisiä hyviä tuloksia on saavutettu ajoneuvon paikantamisessa 3D-lasertutkan, 3D-kartan ja inertia- sekä satelliittipaikannuksen yhdistelmällä, mikä on mahdollistanut autonomisen ajamisen senttitarkkuudella säällä kuin säällä. Lisäksi sijainnin määrittämiseen on kokeiltu reunapaaluissa sijaitsevia radiomajakoita, jotka lähettävät erittäin lyhyen kantaman ja korkean radiotaajuuden signaalia. Alustavien tulosten mukaan tienreunan sijainti voidaan näin mitata jopa muutaman senttimetrin tarkkuudella vaihtelevissa talviolosuhteissa.
Arctic Challenge -kokeilussa valmistaudutaan talven testiviikkoihin, jotka järjestetään Aurora-älytiellä Muoniossa loka-marraskuussa ja maaliskuussa. Älytie on kymmenen kilometrin testijakso, joka on varusteltu tukemaan automaattisen liikenteen testausta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
