Viime päivät on kohistu siitä, että Kiinan epäillään istuttaneen amerikkalaisyritysten ja viranomaisten käyttämien verkkolaitteiden piirikorteille vakoilupiirejä. Amerikkalainen tietoturva-asiantuntija Adam Segal ei ihmetellyt tätä millään muotoa tänään CyberSecurity Nordic -tapahtumassa Helsingissä.
Segal toimii tietoturva-asiantuntijana valtioiden välisiä suhteita tutkivassa CFR- neuvostossa (Council of Foreign Relations). Hänen mukaansa Kiina on jo nyt aktiivisin toimija kybertekniikassa ja -vakoilussa. – Kiinan presidentti Xi Jinping on julkistanut, ettei kansallista turvallisuutta ole ilman kyberturvallisuutta.
Segalin mukaan Kiina näkee internetin kaksiteräisenä miekkana: toisaalta se mahdollistaa talouskasvun, mutta toisaalta valtion pitää varmistaa, että kansalaiset saavat oikeaa, hyväksyttyä tietoa. Siksi he ovat rakentaneet oman ”Kiinan palomuurinsa”. Tämän takia Alibaban kaltaiset yritykset joutuvat palkkaamaan kymmeniä tuhansia sensoreita, jotka poistavat epätoivotun informaation verkosta erittäin nopeasti.
Segalin mukaan kybertekniikka on maalle ennen kaikkea sotilasase. Konfliktissa Kiina haluaa kyberhallinnan, informaation hallinnan nopeasti. Ensimmäisenä. - Tämän takia Kiina testaa länsimaisia järjestelmiä jatkuvasti, löytyykö niistä aukkoja.
Olisiko Kiinan siis voinut ujuttaa vakoilupiirejä Applen ja Amazonin ja Pentagonin palvelinkorteille? Segalin mukaan ilman muuta. Kiinalaisosaaminen riittää tähän ilman muuta. – Ja vaikka tätä ei olisikaan nyt tapahtunut, on tällaista hakkeri-iskua pelätty pitkän aikaa.
Kiinan näkemys kyberturvallisuudesta eroaa länsimaisesta. Amerikkalainen lähestymistapa korostaa globaalia, avointa ja yhteensopivaa järjestelmää. Kiinan näkee asia päinvastoin. Avoimen sijaan maalla pitää olla kybersuvereniteetti. Internetiä pitää kontrolloida kuten mitä tahansa valtion kannalta keskeistä aluetta.
Ja mitkä työkalut sillä onkaan käytössä. Tiedeaineissa ja matematiikassa Kiinassa valmistuu joka vuosi kuusi miljoonaa ammattilaista. – Onkin aivan selvää, että vuoteen 2030 mennessä Kiinasta tulee tekoälyn supervalta. Ja kybervakoilun, Segal korostaa.
Entä ovatko kiinalaiset vaikuttaneet USA:n vaaleihin? Tätä Segal ei usko. - Heillä on parempia työkaluja vaikuttamiseen. Minusta on olemassa kahdenlaisia amerikkalaisyrityksiä: Niitä jotka Kiina on hakkeroinut ja niitä jotka eivät vielä tiedä sitä.
Toisaalta amerikkalaiset eivät ole sen kummempia. USA on hakkeroinut Petrobrasin öljy-yhtiön ja Huawein ”kansallisista syistä”. – Jostain syystä tätä pidetään Yhdysvalloissa jotenkin hyvänä hakkerointina teollisuusvakoilun eli pahan hakkeroinnin sijaan.
Segalin esitys oli erityisen ajatuksia herättävä aikana, jolloin meillä kiistellään siitä, pitäisikö viranomaisten saada seurata rikollisten dataliikennettä ilman oikeuden lupaa. Kybervakoilun suhteen suomalaiset ovat joko naiiveja tai typeriä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
