Tähän asti on luultu, että terahertsialuetta hyödyntävä tietoliikenne olisi käytännössä täysin turvassa kaikilta murtoyrityksiltä. Brown-yliopiston tuore tutkimus kuitenkin esittää, että älykäs laite voisi siepata signaalin ilman, että lähettäjä huomaa tätä.
Korkeampien taajuuksien ansiosta terahertsisäteily voi siirtää jopa sata kertaa enemmän dataa kuin nykyinen mikroaaltoihin perustuva tietoliikenne. Tämän takia aluetta on tutkittu tiiviisti tulevaisuuden verkkojen pohjaksi.
On lisäksi ajateltu, että terahertsisäteilyn luontainen käyttäytyminen parantaisi turvallisuutta. Terahertsisäteily siirtyy kapeina, tarkkaan suunnattuina säteinä. Sen sijaan mikroaallot säteilevät leveinä keiloina.
Brownin tutkijoiden mukaan salakuuntelija voisi asettaa antennin lähes mihin tahansa mikroaaltolinkin säteilyalueelle ja siepata signaalin ilman, että se häiritsee signaalin vastaanottoa. Jos sieppaaja voi dekoodata tämän signaalin, sitä voisi salakuunnella ilman pelkoa paljastumisesta.
Terahertsisäteilyssä tämän ei pitäisi olla mahdollista, koska antennin pitäisi olla täsmällisesti lähettimen ja vastaanottimen välissä. Mikä tahansa häiriö paljastuisi välittömästi vastaanottimessa. Tutkijoiden kokeessa lähettimen ja vastaanottimen väliin asennettiin ja signaali voitiin siepata useilla eri strategioilla ilman, että tämä havaittiin vastaanottimessa. Tämä onnistui, vaikka keilan säde oli alle kaksi astetta.
Yksi keino oli asettaa objekti säteen reunalle, jolloin vain pieni osa säteestä siroutui. Tällöin häiriö ei näy vastaanottimessa varjona, eikä häiriötä havaita. Esimerkiksi pieni metalliliuska voisi ohjata osan säteestä toiseen vastaanottimeen, jota kaappaaja operoi. Tämä ei vaikuttaisi päävastaanottimen saamaan signaalin tehohäviönä ja datahävikkinä.
Tekniikoita terahertsisignaalin sieppaamiseen on muitakin. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-lehdessä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
